HK:n Kottonen perää laajaavastuuta ruuantuotannosta
HK Scanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen toivoo ruokaketjuun tasapainoa, jossa jokaisella on ansaintamahdollisuus. Mauri Ratilainen Kuva: Viestilehtien arkisto”Olen huolissani maatalouden tilanteesta”, HK Scanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen sanoo.
Huoli koskee laajemminkin ruuantuotantoa, sen kokonaisuutta pellosta pöytään.
”Suomessa ja Euroopassa pitää olla riittävä omavaraisuus ja kannattavuus. Ei ole kenellekään hyvä juttu, jos joltain ketjun osalta puuttuu ansaintamahdollisuus.”
Maailmalla energian, lannoitteiden ja rehujen hinta heittelee. Tilanne on toinen kuin muinoin, kun teollisuus ja kauppa alkoivat sopia määristä ja hinnoista kuukausiksi eteenpäin.
”En syytä kauppaa. Pitkät sopimukset ovat koko ketjun aikaansaama juttu. Mutta nyt pitää yhteisesti pystyä sopimaan sekin, miten arvoketjun uusia riskejä pienennetään. Tarvitaan joustoa, jotta selvitään maailmanlaajuisista muutoksista.”
Kottonen ottaa vertauskohdaksi mansikan: ”Ei kukaan pysty takaamaan etukäteen määrää eikä hintaa.” Tai bensan, jonka hinta vaihtuu sukkelaan tankilla, kun maailmalla öljyn dollarihinta muuttuu. Kahvinkin sopimukset ovat Kottosen käsityksen mukaan selvästi lyhyempiä kuin lihan.
Ruuantuotannon turvaamistalkoisiin Kottonen kutsuu myös muita: puolueita, virkamiehiä, tiedotusvälineitäkin.
”Vastuuta ovat kantaneet ehkä liian harvat. Asiat eivät hoidu direktiiveillä.”
Lääkkeen ei aina tarvitse olla pois veronmaksajan kukkarosta. Muitakin toimia pitää keksiä, Kottonen sanoo.
Uusia keinoja Kottonen kaipaa muun muassa maatilojen investointien rahoittamiseen, kun pankkeja säädellään entistä tiukemmin. Pärjäävät tuottajat voisivat miettiä sijoittamista paikalliseen maatalouteen, ja luomu voisi houkutella eettisiä sijoittajia.
Ylipäätään Kottonen kannustaa tuottajia tulevaisuudenuskon ja rohkeuden lisäksi yhteistyöhön toistensa kanssa. ”Aina välillä kuulee positiivisiakin viestejä: tehdään sukupolvenvaihdos, investoidaan tuotantoon.”
Lihantuottajan odottamaa myönteistä viestiä Kottonen ei sen sijaan kerro. Hänen mielestään HK Scanin maksama tuottajahinta ei ole asia, josta laaditaan lehdistötiedote.
Ei hän korotuksia silti poiskaan sulje. ”Hinnoista keskustellaan päivittäin. Sitä varten meillä on osaava organisaatio.”
Hinnoitteluun vaikuttaa myös se, että HK Scan ja sen suurin kilpailija ovat pörssiyhtiöitä.
”Pörssiyrityksen tehtävä on jakaa osinkoa”, Kottonen muistuttaa.
”Mutta totta kai meillä on vastuu siitä, että koko arvoketju pärjää. Se ei tarkoita vain hintaa, vaan myös kustannuksia, laatua ja luotettavuutta.”
HK Scanin pääomistaja on osuuskunta LSO. Kottosen mukaan osuuskunta on kärsivällinen omistaja, tuntee alkutuotannon haasteet ja mahdollisuudet, ja sen jäsenet ovat ylpeitä omasta yrityksestä ja sen tuotteista.
Metsäyrityksestä tulleena Kottonen tietää hankinnan vaihtopuut. Sellaista käytäntöä monet tuottajat ovat haikailleet teuraisiinkin, jotta kuljetuksissa säästettäisiin.
Kottosen mielestä vaihdot olivat ainakin puunhankinnassa toimivia niin kustannusten kuin ympäristönkin säästämiseksi. Hän on valmis miettimään samaa käytäntöä lihanhankinnassa. Asia riippuu kuitenkin paitsi muista yrityksistä, myös kilpailulaista ja sen tulkinnoista.
HK Scanilla on menossa kehitysohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kannattavuutta, lisätä kassavirtaa ja vähentää velkaa.
Keinoina on muun muassa tuotannon siirtoja laitosten välillä. Järvi-Suomen Portti sulautetaan HK Ruokataloon. Konsernissa haetaan yhteistyötä, uusia tuotteita ja ideoiden vaihtoa toimipaikkamaiden välillä.
Tarkasteluun tulee myös, onko järkevää kuljettaa tuotteita Suomesta Puolaan pakattavaksi ja takaisin.
”Se on periytynyt ruotsalaisilta. Aion käydä paikan päällä ja pyytää laskelmia ennen kuin otan kantaa”, Kottonen sanoo.
Kaiken kaikkiaan HK Scanin tuottavuudessa on edelleen parantamista. ”Se on tavallaan hyvä asia, koska se on omissa käsissä.”
Teurastus on Kottosen mukaan erityinen haaste. Näkökulma kuitenkin yllättää: ”Pelkään, että teurastus on hinnoiteltu liian halvaksi. Sitä olen utelias penkomaan tiiviimmin.”
Taitavia lihanleikkaajia tarvitaan, jotta arvo-osat ja kaikki muukin saadaan talteen, Kottonen korostaa. Esimerkiksi sian ruhosta saadaan kyljysten lisäksi parisensataa erilaista osaa.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
