Ruotsi ja Norja pesevät Suomen 16-1 lentokenttäkilvassa

Pitkään jatkuneet ponnistelut Etelä-Pohjanmaan lentoliikenteen vakiinnuttamiseksi saivat päätöksen, kun LVM lopetti Seinäjoen kentän toiminta-avustuksen. Kuva: Hanna Hoikkalainen

Suomen alueelliset lentoasemat ovat selvästi jäljessä Ruotsia ja Norjaa matkustajamäärien kehityksessä.

”Erityisesti Etelä-Suomi on jäänyt kehityksessä jälkeen”, liikenneasiantuntija Hanne Junnilainen Lapin liitosta kertoo.

Silti myös Lapissa on valtava vaje lennoista.

Vain 10 prosenttia kansainvälisistä matkailijoista saapuu Lappiin lentäen. Pelkkien lentomatkustajien avulla alueen majoituskapasiteetti täyttyisi vain viideksi päiväksi vuodessa.

Junnilainen vertaili Pohjoismaiden lentoliikennettä alan kehittämisseminaarissa Imatralla torstaina.

Monet maakuntien lentokentistä Ruotsissa ja Norjassa menestyvät etenkin suorilla lennoilla ulkomaille, mutta Norjassa valtio tukee myös kotimaan lentoja vahvasti.

Lentämisen tukeminen on Junnilaisen mukaan hyvin kannattavaa, sillä se tuo alueelle enemmän rahaa kuin siihen laitetaan. ”Esimerkiksi 10 prosentin lisäys lentoyhteyksissä kasvattaisi Suomen bruttokansantuotetta puolella prosentilla.”

Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto haluaisivat siirtää Lappeenrannan lentokentän perustamansa säätiön omistukseen kehittääkseen sitä.  "Saimaan alueen matkailun kehittymiseen tarvitaan väkeä myös automatkan ulkopuolelta", maakuntajohtaja Matti Viialainen toteaa.

Suunnitelman toteutuminen vaatisi aluksi tukea valtiolta.