Uudenlaisilla karkottimilla apua hyljeongelman vähentämiseen

Kukin 4 x 2,4 metrin suuruinen hyljekarkotinlautta on ankkuroitu kahdella 800 kilon betonipainolla väyläalueen ulkopuolelle Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti. Lautat on varustettu keltaisin erikoismerkein, led-valoin, heijastimin sekä varoitustekstein. Kuva: Esa Lehtonen

Eräillä Saaristomeren kalankasvattamoilla hyväksi todettuja, ääneen perustuvia hyljekarkottimia on parhaillaan kokeiltavana kahdessa merikalastuskohteessa.

Loviisassa on testattu alkukesästä alkaen hyljekarkottimia kahteen rysäpariin yhdistettyinä.

Kokemukset ovat olleet rohkaisevia, kertoo tutkimusinsinööri Esa Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta.

"Siellä on ollut erittäin vähän hyljehavaintoja ja erittäin vähän hylkeiden vaurioittamia kaloja pyydyksissä toukokuussa alkaneen seurannan aikana. Kalansaaliit ovat olleet kohtuullisella tasolla. Näyttäisi, että ei ole ollut hylkeen häiritsevää vaikutusta samassa määrin kuin aikaisempina vuosina."

Testirysillä kalastava kalastaja mittaa jokaisen kalan jokaisesta rysien koennasta. Kalastuksen perusteella analysoituja tuloksia saadaan loppuvuoden aikana.

Syyskuun alussa Naantalin edustalle perustettiin toisentyyppinen hylkeiden karkotuskoe. Raumankarille, Särkänsalmeen ja Merimaskun Kirkonsalmeen ankkuroitiin hyljekarkotinlautat Liikenneviraston ohjeistuksin väyläalueiden ulkopuolelle.

"Koejärjestelyt on rakennettu ja kaikki tekniikka on asennettu. Karkotinlautassa on aurinkopaneelit, tuuligeneraattori ja karkotinlaite", Lehtonen kertoo.

Tarkoituksena on, että kun kapeat salmet sulutetaan karkottimilla, niiden rajaamalle lahdelle jää karkottimilla hallittavissa oleva "hyljevapaa alue".

"Kun ollaan näin varhaisessa vaiheessa liikkeellä karkottimien kanssa, luodaan hylkeille tieto siitä, että tänne ei kannata mennä", Lehtonen havainnollistaa.

"Yleensä se on sillä tavalla, että kun kalat tulevat kalastusalueelle, hylkeet tulevat niiden mukana. Merivesi on poikkeuksellisen lämmintä ajankohtaan nähden, eikä kalastus ole vielä päässyt käyntiin. Odotellaan, että vesi jäähtyy ja alkaa kalastus."

Lehtonen myöntää, että salmien sulkemisessa on paljon haastetta. "Kalanpyydysten lähellä saadaan helpommin tulosta kuin tällaisessa, kun suljetaan salmia."

Kalastat ovat menettäneet runsaasti saalistaan hylkeille, ja karkottimista etsitään yhtä mahdollista ratkaisua niiden torjumiseksi.

"Nämä nyt käytössä olevat laitteet on tehty tutkimusta varten, mutta seuraava vaihe voisi olla, että tehdään kalastajille tuotekehitystä eteenpäin, jos havaitaan, että tulokset ovat odotusten mukaisia ja lupaavia. Sitten mietitään, että saadaan kalastajalle taloudellisesti kannattavat karkotusmenetelmät ja laitteet."

Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston innovaatio-ohjelmaan liittyvän tutkimuksen karkotinlaite on skotlantilainen tuote. Vastaavantapaisia laitteita on tehty eri puolilla maailmaa, myös muun muassa Norjassa.

"Saaristomeren alueella tietyt kalanviljelylaitokset olivat hankkineet skotlantilaisia laitteistoja, ja he kertoivat, että kokemukset ovat olleet hyvät. Sitten rohkaistuttiin hankkimaan projektiin viisi laitteistoa", Lehtonen kertoo.

Karkottimen tuottama ääni muistuttaa heinäsirkan siritystä. Äänisignaalit on osin satunnaistettu, millä varmistetaan, että hylkeet eivät pääse niin herkästi tottumaan siihen. Lehtonen kertoo, että kalat eivät tätä korkeataajuista ääntä aisti eivätkä häiriinny siitä.

"Laite lähettää niin sanottua pulssiseinää. Se muodostuu kymmenestä eri vaihtuvasta taajuudesta, jotka ovat 2–10 kilohertsin välillä. Tämä on skotlantilaisessa tutkimuksessa saatua tuotekehityksen tulosta ja on hylkeelle epämieluisa."

Karkotinlaitteistojen toiminta varmistetaan suurilla, 24 voltin AMG-akuilla. Niitä ladataan hyvin suurilla aurinkopaneeleilla, joiden teho on 2 x 300 wattia.

"Pointti on se, että paneeli voi olla niinkin pienessä kuin 18 asteen kulmassa lauttaan nähden. Sillä saadaan painopistettä alemmas"; Lehtonen mainitsee.

Kun aurinkopaneeleitten teho ei syksyllä enää riitä, avuksi tulee tuuligeneraattori.

"Ollaan trendikkäiden energialähteiden varassa, tuulen ja auringon."

Jo Loviisassa on saatu kokemusta karkotinlautan myrskynkestävyydestä.

"Heinäkuun alussa oli kovia myrskyjä. Siellä oli ensimmäiset lautat merellä ja kokemus oli, että lautat säilyivät", Lehtonen kertoo.

Yhteen Naantalin edustan karkotinlauttaan on liitetty porilaisen yhteistyökumppanin Vire Labs Oy:n hydrofonijärjestelmä, joka välittää 4g-verkon välityksellä tietoa hyljekarkottimen toiminnasta 24/7-tyyppisellä päivystyksellä.

"Sillä saadaan varmistus, että laite toimii ja kaikki on kunnossa. Jos siellä on keskeytyksiä, saadaan tieto. Vastaava on ollut käytössä myös Loviisassa ja ne ovat toimineet hyvin."

Hyljekarkotintutkimus on osa Kalatalouden innovaatio-ohjelmaan sisältyvää Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -hanketta.

Tutkimus jatkuu Loviisassa tänä vuonna rysäkalastuskauden loppuun ja Naantalin alueella jäiden tuloon saakka. Tutkimusta jatketaan ensi vuonna.