VIERAILIJA Miten ravinteiden kierrätys pelastaa ilmaston?

Vähitellen on nousemassa puheenaiheeksi ilmastonmuutoksen kääntäminen sitomalla

hiiltä takaisin maaperään. Avainasemassa näissä talkoissa on maa- ja metsätalous. Näin on ollut jo ilmastonmuutosta aiheutettaessa.

Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että hiilen irtautuminen maaperästä on konsanaan suurempi ilmastonmuutoksen aiheuttaja kuin fossiilisella polttoaineella kulkeva liikenne.

Tähän on useita syitä.

Tärkein on keinolannoitteisiin perustuva maatalous. Kun karjatalous ja kasvinviljelys erkanivat toisistaan keinolannoitteiden yleistymisen seurauksena, myös maanviljely ja maaperä yksipuolistuivat.

Kun karjanlantaa ei enää käytetty pääasiallisena

lannoitteena, vaan siirryttiin yksipuoliseen NPK(typpi-

fosfori-kali)-lannoitukseen, loppui myös hiilen ja muiden ravinteiden virta takaisin maaperään. Maaperä köyhtyi.

Ympäristötuhoja alkoi tulla, kun NPK-lannoitteiden käyttö

yleistyi ja karjanlantaa alettiin levittää yhä suppeammalle

alalle.

Kasvinviljelyn yksipuolistuminen joudutti maaperän

rakenteen heikkenemistä ja tiivistymistä. Tämä johti lisääntyneeseen lannoitukseen ja suurempiin ja raskaampiin koneisiin, mikä edelleen kiihdytti vauhtia noitaympyrässä.

Lopputulos on hiiliaineksen erkaantuminen pintamaasta eri tavoin, kuten veden mukana tai pölynä ilmaan. Samoin on maan pieneliöstö tuhoutunut suuressa määrin. Sitä tuhoa on nopeuttanut torjunta-aineiden runsastuva käyttö.

Maaperän keskeinen osa on humus – mikrobit tuottavat

tätäkin orgaanisesta aineksesta. Mutta poiketen muusta

orgaanisesta aineesta, joka on suhteellisen helposti mikrobien hajotettavissa, humus ei hajoa kovin helposti. Se on siis pitkäaikainen hiilinielu. Se on myös tarvittu reaktiokomponentti maaperän toiminnassa.

Muu orgaaninen aines taas pitää maan elävänä ja toiminnassa.

Edellä kuvattujen kehityskulkujen seurauksena tosiasia on, että maidemme humuspitoisuus laskee edelleen.

Samoin happamuus lisääntyy. Nämä tekijät ovat omiaan heikentämään satopotentiaalia ja lisäämään päästöpotentiaalia. Niiden taustalla on yksi ja sama

asia, maaperän ravinnetasapainon nyrjähtäminen liian yksipuoliseksi.

Korjaavilla toimenpiteillä on kiire. Onneksi niitä löytyy aivan läheltä. Lisäämällä orgaanista ainesta maaperään, palauttamalla maan pH lähelle neutraalia (helpoiten kalkitsemalla) ja siirtymällä typpeä ilmasta sitovaan viljelykiertoon olemme jo pitkällä.

Keskeistä on lisätä kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden avulla maaperään niin orgaanista ainesta kuin sieltä puuttuvia ravinteitakin.

Hiilen palauttaminen maaperään on ainoa tiedetty keino kääntää ilmastonmuutos. Muilla toimilla, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä mistä

tahansa lähteestä, voimme

ainoastaan hidastaa huonoon suuntaan menemistä.

Sen suunnan päässä on

katastrofi, joka on jo käsillä. U-käännöksellä on kiire.

ILKKA HERLIN

Elävä Itämeri -säätiön puheenjohtaja

ilkka.herlin

@cargotec.com

Avaa artikkelin PDF