
”Minkkien tuhoaminen oli pimeä jakso Tanskan maatalouden historiassa” — minkkifarmari ei usko alan enää nousevan
Martin Merrildin mukaan tuhoamispäätös oli lainvastainen ja huonosti valmisteltu.Herning, Tanska
Martin Merrildin mukaan Tanskassa on nyt ymmärretty, että yhtä tuotannonalaa ei voi kohdella niin kuin turkistuottajia kohdeltiin. Kuva: Riitta MustonenTanska oli maailman suurin minkkiturkisten tuottaja vielä kaksi vuotta sitten, kunnes tuli virus nimeltä covid 19 eli korona. Sitä tavattiin tanskalaisissa minkeissä ja pelättiin, että se mutatoituu ja leviää ihmisiin ennen kuin koronarokotteet valmistuvat. Tanskassa päätettiin, että minkit on tuhottava.
Minkkien tarhaus alkoi Tanskassa 1930-luvulla, kun ensimmäiset minkit tulivat Amerikasta. Ala kasvoi nopeasti, ja ensimmäinen turkishuutokauppa pidettiin Kööpenhaminassa vuonna 1946.
Kolme vuotta sitten vuonna 2019 Tanskassa oli yli tuhat minkkitarhaa ja ne tuottivat keskimäärin kymmenentuhatta minkinnahkaa vuodessa. Muita turkiksia tuotettiin vain vähän.
Martin Merrild aloitti minkinnahkojen tuotannon Jyllannissa vuonna 1982. Hän ei tiennyt alasta mitään, mutta muut neuvoivat. ”Oli aika helppo aloittaa. Kaikki tehtiin yhdessä.”
Minkkien jalostusaines saatiin Yhdysvalloista, mutta tanskalaiset kehittyivät jalostuksessakin, koska yhteishenki oli vahva. ”Jenkit näkivät toisensa kilpailijoina, me toimimme yhdessä. Jaoimme kaiken, rehutehtaat, laboratoriot ja huutokaupatkin”, Merrild kiittää. Hänen mukaansa Tanskan minkkiklusteri oli jopa vahvempi kuin sikaklusteri.
Merrild on toiminut pitkään myös politiikassa, missä tanskalaisilla on aina ollut hänen mukaansa taito kuunnella toisiaan ja perustaa päätökset parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Sen vuoksi minkkien tuhoamispäätös oli hänelle valtava pettymys.
”Miksei koottu ihmisiä yhteen ennen päätöstä? Miksei perehdytty asiakirjoihin?”
Kaikkea koronaan liittyvää kontrolloitiin Tanskassa pääministerin toimistosta käsin. Kun muutamalla tilalla tavattiin ensin kesällä ja sitten syksyllä 2020 minkeissä koronaa, pääministeri Mette Frederiksen antoi 4. marraskuuta 2020 käskyn tuhota kuukauden sisällä kaikki Tanskan minkit.
”Maatalousministeri oli tilanteesta kauhuissaan, mutta hänet oli jyrätty kokouksessa. Jälkeenpäin selvisi, että päätös tehtiin 45 minuutin Teams-kokouksessa ja päätöksenteon tueksi tarvittavat paperit ja analyysit olivat ministerien pöydällä vain yhden tunnin. Ei ollut mitään taloudellisia laskelmia siitä, mitä seurauksia päätöksellä on, eikä turkissektoria kuultu ollenkaan”, Merrild kertaa surullisena.
”Se oli tosi outo tilanne. Olin itse saanut positiivisen koronatestituloksen enkä voinut mennä johtamaan maatalousneuvoston kokousta. Pääministeriltä tuli puhelu, että sinun täytyy tappaa kaikki minkkisi.”
Marraskuun seitsemäntenä päivänä viranomaiset tulivat lopettamaan Merrildin tilan minkit. Merrild on vakuuttunut, että jos minkkejä ei olisi lopetettu tuolloin, tilanne olisi normalisoitunut muutamassa päivässä. ”Vain ylipainoiset urokset olivat sairaita ja kuolivat. Naaraat yskivät pari päivää. Olisimme voineet nahkoa osan ja rokottaa loput ja vahinko olisi ollut vain viisi prosenttia.”
Tanskan kaikki 15 miljoonaa minkkiä sai tappotuomion. Kuolleet eläimet haudattiin ensin maahan, mutta ratkaisu todettiin myöhemmin vääräksi, joten raadot kaivettiin ylös ja poltettiin.
Tanskan turkistilojen kaikki tuotantotilat ovat edelleen ennallaan, sillä niiden arviointi korvauksien maksamista varten on vielä kesken. Kuva: Köpenhagen FurJälkeenpäin tuhoamispäätöksen laillisuutta alettiin tutkia. Maatalousministeri joutui eroamaan. Korvauksia maksetaan koko teollisuudenalalle. Merrildin mukaan lasku veronmaksajille tulee olemaan noin kolme miljardia euroa.
Merrild ei usko, että maailman suurin minkintuottaja enää nousee jaloilleen, koska jalostusaineskin tuhottiin. ”Koko infrastruktuuri on tuhottu, ja uudelleen aloittaminen olisi hyvin vaikeaa."
Merrildin mukaan tärkeintä olisi ottaa opiksi, ettei Tanskan poliittinen järjestelmä enää koskaan toimisi vastaavalla tavalla. ”Onneksi monet ovat tajunneet, ettei yhtä tuotannonalaa voi kohdella näin.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




