verkossa sanottua ”Työttömyysputkientilalle vuohenputkia”
Kantahämäläinen Luontoinnovaatiot-projekti kaivelee luonnosta liiketoimintaa ja haaveilee villiruuasta matkailuvalttia Aasian markkinoille. Verkon lukijoilta irtosi aiheeseen kommentteja laidasta laitaan.
”Ilman muuta kannatettava projekti! Meillä ei vain ole ymmärretty villiruokamahdollisuuksien arvoa! Esimerkiksi nokkonen, vuohenputki, jauhosavikka ja maitohorsma kattavat vuosittain suuriakin pinta-aloja ja olisivat helppoja hyödyntää villiruokana ja jopa viljelykasveiksi sopivia”, huudahtaa metsänhoitaja Matti Myllyniemi Espoosta.
”Kaukokartoituksessa olemme huippuosaajia ja oppineet metsävarojamme kartoittamaan, mutta saman tekniikan hyödyntämismahdollisuudet voitaisiin helposti laajentaa myös villiruokaan”, Myllyniemi jatkaa.
Skinnyharry ei ole yhtä optimistinen.
”Taas tulee esiin ihmisen suunnaton ahneus ja typeryys. Tutkijat kuvittelevat luonnon olevan vain ihmistä varten. Lopputuloksena tästäkin tutkimuksesta on, että joukko epämääräisiä työvoiman värväreitä alkaa tuottaa entistä enemmän poimijoita alueilta, jotka ovat ylikansoitettu. Hyöty suomalaisille ja Suomelle on olematon. Paljonko esimerkiksi nykyiset Suomessa toimivat marjanjalostajat maksavat veroja, paljonko saavat yritystukia ja montako suomalaista he työllistävät”, hän kysyy.
Skinnyharry peräänkuuluttaa luonnonvarojen hyödyntämiselle pelisääntöjä.
”Ammattimainen toiminta tulisi rajata lailla tiukasti jokamiehenoikeuden ulkopuolelle. Kaupallinen toiminta on kannatettavaa, mutta verot on maksettava luonnontuotteiden keräilyn ja jalostuksen osalta kuten muustakin yritystoiminnasta. Suomalaisten marjanjalostajien itkupilliviserrys, kuinka meiltä ei löydy poimijoita, on turhaa. Poimijoita löytyy, jos korvataan tehty työ. Jos propagandaan uskotaan, pitäisi suomalaisista marjoista saada sellainen korvaus, että siitä riittää työntekijällekin jotain”, Skinnyharry lataa.
”Näillä se Suomi nousee, työttömyysputkien tilalle vuohenputkia! Jään innolla odottamaan seurantauutisia villivihannesten vientitilastoista”, kirjoittaa Asta-Kaisa Välipoussu-Hjortnell.
Uutinen lampureiden uupumuksesta ja vähäisestä innosta vastata kyselyihin ei yllätä entistä lampuria.
”Se työmäärä kun on lampurilla muutenkin sellainen, että lepoa ja virkistystä ei tahdo riittää muutenkaan, niin pakolliset paperityöt tehdään, mutta kyselyt saavat jäädä mappi ööhön. Tässä olisi ollut kyllä ihan hyvä aihe vastata. Voimia vaan kaikille vielä jaksaville hyvän suomalaisen lampaanlihan tuottajille”, entinen lampuri toivottaa.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
