Ei sittenkään maaseudun emäntien tukimuoto – kotihoidontuesta yhä suurempi osa maksetaan kaupunkilaisperheille

Lapsiperheiden määrä on lisääntynyt kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Lasten kotihoidontuesta yhä suurempi osuus maksetaan kaupungeissa asuville pienten lasten vanhemmille.

Kelan alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksaman kotihoidontuen kokonaismäärä on kymmenen vuoden aikana laskenut vain vähän, kun inflaation vaikutus otetaan huomioon.

Maaseutukunnissa tuen määrä on kuitenkin pudonnut noin kolmanneksen. Taajaan asutuissa kunnissa tukea maksettiin viime vuonna vajaa viidennes vähemmän kuin vuonna 2007. Kaupunkikunnissa pudotus on ollut selvästi pienempää.

Pääkaupunkiseudun kunnissa tuen määrä on kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Jo lähes neljännes lasten kotihoidon lakisääteisestä tuesta maksetaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuville vanhemmille.

Kaikkiaan Kela maksaa lasten kotihoidontukea noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat maksavat tämän päälle vajaan 100 miljoonaa euroa kuntalisiä.

Kelan maksamasta tuesta noin 70 prosenttia menee kaupunkilaisperheille, vaikka poliittisessa keskustelussa kuulee usein väitettävän, että kotihoidontuki olisi maaseudun perheille suunnattu tuki.

Kelan johtava tutkija Anita Haataja arvioi muutosten johtuvan ensi sijassa väestömuutoksista.

Esimerkiksi Helsingissä lapsiperheiden määrä on viime vuosina kasvanut.

"Maksetut määrät riippuvat suoraan lasten määrästä ja perhekoosta, koska kotihoidontuki on Suomessa niin yleisesti käytetty tukimuoto." Lähes 90 prosenttia lapsiperheistä käyttää kotihoidontukea ainakin jonkin aikaa.

Kotihoidontukeen on oikeus kaikilla, jotka hoitavat alle 3-vuotiasta lasta kotona. Tukea saa myös alle kolmivuotiaan 3-6 vuotiaista sisaruksista. Ensimmäisestä lapsesta Kelan maksama tuki on tällä hetkellä 341,27 euroa kuukaudessa.

Kokkolalainen kuuden lapsen äiti Riikka Verronen saa kotihoidontukea yhdestä lapsesta ja hoitorahaa yhdestä vanhemmasta lapsesta. Kokkolan kaupunki maksaa kuntalisää, jota kuitenkin on leikattu tänä vuonna ja nipistetään ensi vuonna lisää.

Verrosen mukaan tuki on vaikuttanut päätökseen hoitaa perheen lapsia kotona. "Ilman tukea varmaan olisin töissä tai sitten työttömänä. Jos itse saan valita, olen ilman muuta lasten kanssa kotona." Hän on tyytyväinen tuen nykyiseen tasoon, mutta ei toivo siihen uusia leikkauksia.

Kotihoidontukea on arvosteltu siitä, että se vaikeuttaa naisten paluuta työelämään.

Haatajan mukaan äitien paluu töihin riippuu pitkälti heidän työmarkkina-asemastaan. "Äidit, joilla on mahdollisuus valita, palaavat kyllä töihin."

Lähihoitajana työskennellyt Verronen on kokenut työelämään paluun helppona, kunhan työnantaja hoitaa perehdytyksen kunnolla.