Haamuverkkoja kerätään taas kesän ja syksyn aikana rantoja roskaamasta

Kuva: Jaana Kankaanpää

Omille teilleen karannut kalaverkko voi jatkaa saaliin pyytämistä, vaikka kukaan ei pyydystä enää kokisikaan. Kalat, linnut ja nisäkkäätkin voivat takertua tällaisiin haamuverkkoihin.

Vesistöissä pyöriessään muovista valmistetut verkot voivat myös pilkkoutua mikromuoviksi tai jättää jälkeensä haitta-ainejäämiä.

Toukokuussa on alkanut haamuverkkojen keräys osana EU-rahoitteista Re:Fish-hanketta. Keräyskampanja kestää kuluvan vuoden lokakuulle. Verkkoja kerätään Suomenlahden ja Selkämeren rannikoilta ja Saaristomeren alueelta.

Kolmivuotista hanketta koordinoi ruotsalainen Håll Sverige Rent -säätiö. Mukana ovat myös Tarton yliopiston yhteydessä toimiva Viron merentutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

”Aluksemme M/S Roope jättää keräysastiat Saaristomerellä yhdeksään Roope-palvelupisteeseen: Åvensoriin, Nauvon Berghamniin, Aspöön, Brunskäriin, Nötöön, Trunsöön, Vänöön, Österskäriin ja Innamoon. Lisäksi yksi keräysastia sijoitetaan Kaarinan Ruoto-liikkeeseen”, projektikoordinaattori Niklas Niemi kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n tiedotteessa.

Keräysastioihin voi jättää puhtaat ja kuivat pyydykset. Tarkempia tietoja keräyksestä löytyy yhdistyksen verkkosivuilta.

Keräyksen lisäksi selvitetään keinoja vähentää häviävien pyydysten määrää. Hankkeen työntekijät tekevät tässä yhteistyötä muun muassa ammattikalastajien, pyydysvalmistajien ja vesilläliikkujien kanssa.

”Projektin resurssit ovat rajalliset, joten kartoitamme alueita, minne vapaa-ajankalastus on keskittynyt. Keskitämme keräykset alueille, mistä pyydyksiä todennäköisimmin voisi löytyä”, tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo tiedotteessa.

Hankkeen aikana kansalaisia kehotetaan ilmoittamaan havaitsemistaan haamuverkoista Sykelle verkkopalvelun kautta.