Kaivosteollisuus ry pelkää: Suomen maine kaivosmaana hiipuu

Kansainvälisessä kaivosalan raportissa moititaan Suomen hallinnon kankeutta. "Parempi yhteistyö hallinnonalojen välillä on ehdottomasti tarpeen", kuuluu yksi arvioista. Kuva: Markku Vuorikari

Kanadalainen Fraser-instituutti sijoitti tiistaina ilmestyneessä vuosittaisessa arvioinnissaan Suomen viidenneksi kaivosalueiden vertailussa.

Kaivosalan tutkimuslaitos vertailee 122 kaivosaluetta ja -maata kahdessa eri luokassa: investointeja koskevan lainsäädännön perusteella sekä yleispoliittisella indeksillä, joka perustuu 15 tekijään.

Suomi on ollut viime vuodet kärkisijoilla molemmissa luokissa ainoana Pohjoismaana. Ruotsi pärjää yleispoliittisessa indeksissä muttei houkuttelevana investointimaana.

Suomen ongelmiksi mainitaan viranomaisten keskinäisen toiminnan kankeus sekä moniportainen kaivoslupien käsittely.

Poliittisen indeksin kärkimaata Irlantia kehutaan nimenomaan hallinnon pelisääntöjen selkeydestä ja lupamenettelyjen sujuvuudesta. Investointikohteena kiinnostavin on Länsi-Australia, joka pärjää muita liittovaltion osia paremmin muun muassa kaivoslupien hallinnoinnin ja työvoiman sivukulujen suhteen.

Kaivosteollisuus ry pelkää, että Suomen vetovoima kaivosmaana on hiipumassa. Se tulkitsee, että yksi syy Suomen putoamiseen Fraserin listalla on verotus.

Etujärjestö myös moittii Finnwatchin tiistaista raporttia ulkomaisten kaivosyhtiöiden veropakolaisuudesta virheistä.

"Raportti ei mainitse kaivosyhtiöiden kokonaisveroastetta, johon lasketaan mukaan elinkeinoverot, palkkaverot ja energiaverot. Näin kaivosyhtiöiden Suomeen maksamien verojen määrä nousee aivan toisiin lukemiin", Kaivosteollisuuden tiedotteessa todetaan.

Lisäksi Australia luopui kaivosverosta nopeasti vuonna 2014, järjestö muistuttaa.

Finnwatch vastasi illalla omassa tiedotteessaan, että metallikaivokset maksoivat vuonna 2014 Suomessa palkkoja vähemmän kuin mikä on niiden osuus bruttokansantuotteesta. Siten ainakaan palkkaverot eivät voi olla Suomessa erityisen rasittava tekijä.

Finnwatch myös muistuttaa, että se keskittyi raportissa nimenomaan yhteisöveroon, jolta yritykset voivat välttyä verosuunnittelulla. Finnwatch kertoo käyttäneensä raportin ennen sen julkistamista luettavana molemmilla raportin kohteena olleilla kaivosyhtiöillä. Niistä kumpikaan ei kiistänyt käyttävänsä verosuunnittelua.

Australia poisti oikeistohallituksen vaalivoiton jälkeen kaivosveron korotuksen viime vuoden alusta. Niin sanottu supervero oli käytössä vuodet 2012—2014.

Siellä on kuitenkin edelleen käytössä keskimäärin 3,5 prosentin kaivosrojaltivero, joka perustuu louhittujen malmien arvoon. Lisäksi Australian yhteisövero on 30, kun Suomen on 20 prosenttia, Finnwatch muistuttaa.

Keskimäärin useimmissa kaivostoimintaa harjoittavissa maissa peritään louhittujen malmien arvosta laskettavaa 1—10 prosentin kaivosveroa, se toteaa.