EU-komissio antaisi Suomelle nykyistä enemmän aluekehitysvaroja – Uusina kriteereinä rahojen saannille työttömyys ja muuttoliike
Suomelle tärkeää on ollut, että Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitukset jatkuvat tulevalla ohjelmakaudella.
Aluekehitys on maatalouden rinnalla EU-budjetin suurin menoerä. Kuva: Jaana KankaanpääEuroopan komissio myöntäisi Suomelle seuraavalla kaudella 1,8 miljardia euroa koheesiovaroja nykyhinnoilla mitattuna. Kuluvalla ohjelmakaudella 2014–2020 Suomen koheesiopolitiikan saanto on ollut 1,5 miljardia euroa.
Komissio julkaisi tiistaina esityksensä EU:n aluekehitys- ja koheesiorahoituksen uudistamisesta vuosille 2021–2027. EU:n koheesiovarat koko EU:ssa leikkaantuvat noin seitsemällä prosentilla, komissio kertoi aiemmin.
Koheesiorahoja käytetään alueellisten erojen tasaamiseksi.
Eniten aluekehitysvaroja 373 miljardin euron budjetista päätyisi komission esityksen perusteella Puolaan, Espanjaan ja Italiaan. Puolan koheesiovarat olisivat tulevalla kaudella 72 miljardia euroa.
Suurin osa Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston investoinneista kohdennettaisiin innovointiin, pienten yritysten tukemiseen, digitaaliteknologiaan, teollisuuden nykyaikaistamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Koheesiovaroja suunnattaisiin komission esityksessä kaikille alueille. Alueet jaoteltaisiin edelleen kolmeen luokkaan, joita ovat vähemmän kehittyneet, siirtymävaiheessa olevat ja kehittyneemmät alueet.
Tärkeimpänä varojenjakokriteerinä käytettäisiin jatkossakin asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta. Sen avulla voidaan kaventaa eroja ja tukea alhaisen tulotason ja kasvun alueita, komissio tiedottaa.
Uusiksi maksukriteereiksi komissio esittää jäsenmaiden työttömyys- ja koulutustilannetta, ilmastonmuutosta sekä muuttoliikkeen vaikutusta alueeseen.
Seuraavaksi Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto tekevät omat johtopäätöksensä komission raportista.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
