Suomi harjoittelee yhä enemmän kansainvälisillä kentillä ja Nato-kumppaneiden kanssa
Suomella on Euroopan vahvimpiin kuuluva tykistö, eikä mitään maata vallata pelkällä kybersodalla, Jussi Niinistö sanoo.
Yleinen asevelvollisuus on puolustusministeri Jussi Niinistön mielestä tärkeää sekä koko maan puolustamiselle että kansan kokonaisuudelle ja esimerkiksi nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiselle. Kuva: Juho LeskinenSuomi osallistuu aiempaa aktiivisimmin sotaharjoituksiin maailmalla. Tuorein esimerkki on vastikään Norjan rannikolla pidetty 50 000 sotilaan Nato-harjoitus Trident Juncture, jossa Suomikin oli isosti mukana. Samaan aikaan Itämerellä pyöri Northern Coasts 18.
Seuraavaksi otsikoihin nousee huhti–toukokuussa Suomessa pidettävä Bold Quest, jota johtaa Yhdysvallat.
Tavallinen kansalainen saattaa nähdä nämä vaarallisena Nato-lähentelynä, mutta puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja valtiojohto eivät.
”Presidentti ja poliitikot eivät nähneet siinä ongelmia. Paitsi vasemmiston Markus Mustajärvi, joka näkee mörön kaikessa, missä Yhdysvallat on mukana.”
Suomen pitäisi pikemminkin olla ylpeä siitä, että on päässyt Naton kelkkaan.
Suomen lähimmät kumppanuusmaat ovat eduskunnan linjauksen mukaan Ruotsi ja Yhdysvallat. Suomi harjoittelee Nato-maiden, Ruotsin ja Pohjoismaiden kanssa sekä itsekseen.
Miksi?
”Olemme mukana oman etumme takia. Kehitämme kansallista puolustuskykyämme ja samalla harjoittelemme uutta lakisääteistä tehtävää eli kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista”, Niinistö perustelee.
”Se on A ja O, jos myrsky alkaa todella nousta. Jos Suomea jokin taho uhkaa, sen täytyy ottaa huomioon Suomen monipuolinen ja varsin tiivis puolustusyhteistyö. Mitäs sitä salailemaan? Yhteistyö lisää Suomen turvallisuutta”, Niinistö sanoo.
”Suomi ei uhittele eikä uhkaa ketään, vaan valmistautuu puolustamaan omaa aluettaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla ja toivoo saavansa apua kumppanimailtaan.”
Ministerin mukaan Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.
”Esimerkiksi Venäjällä olisi sotilaallinen kyky uhata Suomea, mutta emme ole havainneet, että Venäjän valtionjohdossa olisi halua uhata maatamme.”
Turvallisuusympäristömme ja Itämeren tilanne on kuitenkin muuttunut kireämpään suuntaan Krimin valtauksen jälkeen.
Nato-jäsenyyden puuttuessa puuttuu myös 5. artiklan mukaiset turvatakuut.
”Suomella ei ole mitään turvatakuita mihinkään suuntaan. Mutta sanoisin, että etenkin Ruotsin olisi vaikeaa seurata sivusta, jos Suomen kimppuun käytäisiin. Mutta niin olisi muidenkin demokraattisten oikeusvaltioiden.”
Iso harppaus oli kesäkuussa 2017 solmittu kumppanuus Britannian johtamien JEF-joukkojen kanssa.
Myös Kanada häärii nykyään Itämerellä, sillä se vastaa Latvian Nato-pataljoonan kautta Baltian ja Puolan turvallisuudesta. Sako myi hiljattain Kanadan ratsupoliiseille 5 000 suomalaista Tikka-kivääriä.
Keskellä kiristyneen ilmapiirin Itämerta killuu Ahvenanmaa, joka on aloittanut ”turvallisuuspoliittisen dialogin” Suomen puolustusministeriön kanssa.
”Kyllä Ahvenanmaallakin on nykyään ymmärrys siitä, että tilanne ei ole samanlainen kuin se oli ennen Krimin valtausta.”
Suomi varustautuu uhkiin yhä pontevammin. Vuonna 2014 hankittiin Hollannista sata käytettyä Leopard-taistelupanssarivaunua, viime vuonna 16 raivauspanssarivaunua ja Etelä-Koreasta 48 käytettyä panssarihaupitsia eli liikuteltavaa moukaria.
”Suomella on tällä hetkellä Euroopan vahvimpiin kuuluva tykistö”, Niinistö kehaisee. Panssariasevoima on Euroopan toiseksi suurin Kreikan jälkeen ja ennen Puolaa.
Seuraavaksi korvataan jalkaväkimiinoja hyppypanoksilla eli etälaukaistavilla kanistereilla, jotka purevat myös panssaroituun miehistönkuljetusajoneuvoon. Kotimainen keksintö palauttaa jalkaväkimiinojen viemää pelotevaikutusta.
2020-luvulla merivoimiin tehdään Raumalla neljä monitoimialusta, ja vuonna 2021 seuraava hallitus päättää 64 hävittäjästä, joiden tarjoukset tulevat tammikuussa. Hintalappu on 7–10 miljardia euroa.
”Nykyiset Hornetit ikääntyvät vaiheittain vasta 2025–30 mennessä. Itse asiassa Horneteille on tehty päivitys, ja ne ovat parhaassa iskussa koskaan. Niihin on satu integroitua Jassm-rynnäkköohjus, joten suorituskykymme ilmasta maahan on parantunut huomattavasti.”
Reservin yliluutnantti Niinistö vaikuttaa epäilevältä vasemmiston ja vihreiden Hornet-päätöksiin, sillä ”ideologiset” hankintaperusteet eivät vastaa parasta suorituskykyä ja puhe 64 hävittäjän käyttämisestä hyökkäyssotaan on järjetöntä.
”Olisin levollisempi, jos ensilinjan hävittäjiä olisi sata.”
Mutta miksi vielä varustaudutaan näin konkreettisesti, kun on pitkän matkan ohjukset ja tietoverkot?
”Kaikki keinot ovat käytössä, kun sotaa käydään. Esimerkiksi Itä-Ukrainassa kahinoidaan jopa ensimmäisen maailmansodan keinoin. Ei pelkällä kybersodalla maata vallata.”
Mutta yritystä voi ilmetä, myös Suomen tulevissa vaaleissa.
”En nyt maalaisi pirua seinälle, mutta pitäisin mahdollisena, että Suomen vaaleihin kohdistuu joltakin taholta informaatiovaikuttamista.”
Vasta-aseina ovat koulutus, hyvä medialukutaito ja paperilippuäänestys. Sähköinen äänestys tyssäsi pieleen menneisiin kuntavaaleihin 2008.
”Siihen se pysähtyi, kenties meidän onneksi. Ehkä vanhassa vara parempi.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
