HELLAN KULMILLA Hyödytön hulluus
Keväällä se alkoi, hulluus. Aiempina vuosina en myönnä moista kokeneeni. Koristekasvien kohdalla kyllä, mutten koskaan hyötytarhurina.
Suurin toivein ostin pussikaupalla siemeniä mutta en liikaa.
Valmistelin kasvulavat, täytin mullalla ja pollen voimalla. Kelpaisi herkkujen rehottaa.
Punavartinen mangoldi, vahapavut, retiisit, pinaatti, rucola – palsternakkaa unohtamatta. Ah, parin kuukauden päästä saisi napsia satoa pataan!
Krassinsiemeniäkin ostin, kukkia kun voisi hyödyntää ruokien koristelussa. Äiti toi kaksi terhakkaa kesäkurpitsantainta.
Kastelin innolla, nypin vesiheinän alkuja pois. Pian alkoivat kaivatut sirkkalehdet nousta mullasta. Venyivät ja vankistuivat.
Rikkojakin ilmaantui tiheään tahtiin. Ei ollut olkisilppua tai ruohokatetta levitettäväksi taimirivien väliin.
Multa kuortui kovaksi, harailin sitä rikki satunnaisesti. Välillä meni muutama taimikin nurinniskoin.
Odotin papujen pensastuvan vankoiksi puskiksi. Rucolan rehevöityvän. Palsternakan paksunevan.
Rucolan ahmivat kirpat. Lehdissä oli enemmän reikiä kuin vihreää.
Retiisit olivat niin ärjyjä, ettei niitä voinut syödä.
Pinaatti kului yhteen pastakokkaukseen. Yllättävän paljon lehtiä siihen meni.
Papusadon korjasin säälittävistä ruipelopensaista. Kourallinen papuja riitti makupalaksi.
Mangoldimunakas maistui munakkaalta, johon oli lisätty pinaatinmakuisia pahvinpaloja. Olisi kai pitänyt silputa lehdet pienemmiksi.
Kesäkurpitsoista sain yhden kääpiökurpitsan. Muita on tuloillaan, mutta oli aiemminkin – mätänivät pois.
Krassit odottavat edelleen pussissa eteisen lipaston päällä. Unohdin nimittäin kylvää ne.
Mutta palsternakka antaa toivoa: taimet rehottavat ja vankistuvat. Satoa pitää vielä odotella pari kuukautta. En tosin usko ennen kuin näen.
Ehkä ensi vuonna onnistun!
stiina hovi
stiina.hovi@
mt1.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
