Lumikuorma on suuriMeri-Lapissa ja Uudellamaalla
Helmikuun lumipyryt ovat kasvattaneet lumikuorman tavallista suuremmaksi Meri-Lapissa ja Uudellamaalla. Etelärannikolla lumikuorma kasvoi parissa päivässä jopa yli 20 kiloa neliömetrille.
”Rakennusten peruslumikuorma ylittyy jo paikoin, ja ennusteiden mukaan lumikuorma kasvaa entisestään. Erityisesti hallien omistajien on syytä huomioida tämä”, varoittaa kehitysinsinööri Kimmo Söderholm Suomen ympäristökeskuksesta.
Helmikuun alun kireillä pakkasilla lumen vesiarvon kasvu oli hidasta, mutta kuukauden puolivälin jälkeen eri puolilla maata saatiin useita voimakkaita lumipyryjä, jotka kasvattivat lumen vesiarvoa paljon.
Helmikuun lopussa lunta oli eniten Lapin länsi- ja lounaisosista Koillismaalle, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalan pohjois- ja itäosaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Alueella lumen vesiarvo oli yleisesti 130–160 millimetriä, mutta monin paikoin selvästi enemmän. Muualla maan pohjoisosissa lumen vesiarvo oli 90–130 millimetriä.
Maan etelä- ja keskiosissa lumisimpia alueita olivat Pohjois-Karjala, etelärannikko ja Keski-Suomi, joissa vesiarvo oli 110–130 millimetriä.
Vähälumisimmilla alueilla lounais- ja länsirannikolla lumen vesiarvo oli paikoitellen alle 60 millimetriä.
Routaa on tavallista vähemmän tammi–helmikuun vaihteen kovista pakkasista huolimatta. Routaa esiintyy nyt yleisesti 5–20 senttiä ajankohdan keskiarvoa vähemmän.
”Roudan puute johtuu runsaslumisesta talvesta ja siitä, että maaperä oli kosteaa talvikauden alkaessa”, kertoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Maan eteläosassa routaa on 0–10, ja länsirannikolla 10–30 senttiä. Lapissa routaa on 30–80 senttiä. Muualla maassa routaa esiintyy yleisesti 10–20 senttiä.
Maaliskuun alussa lämpötilan ennustetaan pysyvän pakkasen puolella koko Suomessa, joten vesitilanne pysyy seuraavalla viikolla samankaltaisena kuin helmikuussa ja useimpien järvien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan.
”Jos kevään lämpötilat ovat tavanomaisia, ovat merkittävimmät kevättulvat odotettavissa Etelä-Suomessa vasta maalis-huhtikuun vaihteessa tai huhtikuun alkupuolella ja muualla maassa vielä myöhemmin”, kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tavanomaista lämpimämpi sää voi kuitenkin kasvattaa virtaamia jo maaliskuun puolivälistä alkaen etelä- ja lounaisrannikon joissa.
Runsaslumisilla alueilla etelärannikolla on riski tavanomaista suurempiin kevättulviin, mutta sulamisajan sää vaikuttaa tulvien suuruuteen merkittävästi.
Suurimmassa osassa Suomea lumen vesiarvo on melko tavanomainen ja odotettavissa olevat tulvat vastaavasti lähellä keskimääräistä. Ennusteet tarkentuvat vielä tulva-ajan lähetessä.
Pohjaveden pinnakorkeudet ovat laskussa koko maassa talvelle tyypilliseen tapaan.
Pohjaveden pinnat vaihtelevat valtakunnallisesti keskiarvon tuntumasta noin 25 senttiä sen yläpuolelle. Pohjaveden pinnat jatkavat laskuaan ainakin pitkälti maaliskuun puolelle.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
