Sähkönsiirron tuottoprosenttia alennetaan tuntuvasti – prosentteina vähintään kaksinumeroinen luku

Sähköverkkoa kaivetaan maahan kovalla tahdilla ja osa sähköyhtiöistä on tehnyt hulppeaa voittoa nykyisellä Energiaviraston sallimalla tuottoprosentilla. Nyt prosenttia aiotaan alentaa. Kuva: Pentti Vänskä

Energiavirasto on alentamassa sähkönsiirtoyhtiöiden sallittua tuottoprosenttia. "Kun tuottoprosentti on nykymallin mukaan 5 prosenttia vuonna 2022, se alenee prosentteina vähintään kaksinumeroisen luvun eli 4,5 prosenttiin", työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylijohtaja Riku Huttunen arvioi.

Todennäköisesti tuottoaste putoaa uudella mallilla tätäkin enemmän eli suunnilleen neljään prosenttiin, eri lähteistä arvioidaan.

Sähköyhtiöitä on arvosteltu viime vuosina kohtuuttomista sähkön siirron hinnoista. Monopoliasemassa olevien verkkojen valvonta kuuluu Energiavirastolle.

Energiaviraston valmistelema valvontamalli perustuu TEM:n lakiesitykseen, jolla halutaan hillitä sähkön siirtohintoja, Huttunen sanoo.

Uudessa mallissa päivitetään ensinnäkin yhtiöiden tuottopohjan laskennassa käytetyt yksikköhinnat eli esimerkiksi siirtoyhteyksissä käytettyjen komponenttien hinta. Sillä otetaan huomioon vuodesta 2016 lähtien tapahtunut olennainen investointikustannusten lasku. Yksikköhintojen päivittäminen pienentää yhtiöiden tuottopohjaa.

Toiseksi päivitetään kohtuullinen tuottoaste eli niin sanottu WACC-prosentti. Siinä otetaan huomioon toimitusvarmuuden aikataulun pidentyminen sekä markkinakorkojen muutos. Nykyisin korot ovat lähellä nollaa.

Kolmanneksi virasto puuttuu toimitusvarmuuskannustimiin. Siirtoyhtiöt ovat saaneet bonusta nostaessaan toimitusvarmuutta keskiarvoa nopeammin.

EU-säännökset kieltävät valtiota suoraan puuttumasta sähkön siirtohintaan, valvonta kuuluu Energiavirastolle.

Energiaviraston mukaan muutokset tulisivat voimaan nykyisen valvontajakson 2020–2023 aikana, todennäköisimmin vuoden 2022 alusta.

TEM:n mukaan tuottoprosentin alentuminen alkaa näkyä ennen pitkää siirtomaksuissa.

Huttusen mukaan sähkömarkkinalain se osa, jonka tarkoitus turvata sähkön saanti joka tupaan suurella varmuudella, on toteutunut hyvin.

Toisesta osasta eli sähkön siirtohinnasta Huttunen toteaa että "ymmärrän hyvin niitä, joiden mielestä tariffeihin on tullut kohtuuttomia korotuksia."

Sähkömarkkinalaki on menossa eduskuntaan marraskuussa ja se voitaisiin hyväksyä ensi vuoden alkukuukausina.

Energiateollisuus arvostelee Energiavirastoa kitkerästi. "Virasto on taipumassa poliittisen paineen alla ja vaarantaa Suomelle elintärkeät sähköverkkoinvestoinnit", Energiateollisuus kritisoi tiedotteessa.

"Tavoitteena on pienentää verkkoyhtiöiden tuottopohjaa, alentaa lain sallimaa tuottoprosenttia sekä poistaa yrityksiltä kannustin vahvistaa verkkoja nopeasti. Verkkoyhtiöiden sallittu liikevaihto laskisi merkittävästi, mikä hidastaa tarvittavien investointien tekemistä. Muutos vaikuttaisi Suomen kaikkiin 77 verkkoyhtiöön ja erityisen haitallisesti niihin, joiden investointiohjelmat ovat kesken."

"Paine virastoa kohtaan ei saisi johtaa lainvoimaisten viranomaispäätösten muuttamiseen niin, että se vie kannattavuuden jo tehdyiltä investoinneilta", toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Kenneth Hänninen.

"Yhteiskunnan voimakas sähköistyminen ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää sähköverkkojen vahvistamista. Ilmastotoimet maksavat", Hänninen muistuttaa.

Teollisuuden mukaan lähtökohtana on ollut tähän asti pitkäjänteisyys, ennustettavuus ja yllätyksettömyys. "Se on välttämätöntä toimialalla, johon sijoitetaan merkittäviä pääomia pitkäksi ajaksi. Vuosien 2014–2028 aikana sähköverkkoihin investoidaan noin 9,5 miljardia ja sähköverkon pitoajat ovat noin 40 vuotta", Hänninen toteaa.

"Investointien tuloksena sähkökatkojen määrä ja kesto laskeneet jyrkästi. Tämä on parantanut yhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja helpottanut kansalaisten elämää Suomessa."