Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • "Viemäriverkoston rakentamiseen sitoutuu valtavat pääomat": Jätevesisopasta voi koitua talousahdinko pienille vesilaitoksille

    Viemäriverkostoon liittymisen velvollisuus lievenee haja-asutusalueilla ensi vuoden alussa, kun lakimuutoksen siirtymäaika päättyy.
    Ensi vuoden alusta alkaen jo rakennettujen kiinteistöjen ei ole enää pakko liittyä viemäriverkostoon taajamien ulkopuolella, jos vesihuolto pystytään hoitamaan muulla lakien ehdot täyttävällä tavalla.
    Ensi vuoden alusta alkaen jo rakennettujen kiinteistöjen ei ole enää pakko liittyä viemäriverkostoon taajamien ulkopuolella, jos vesihuolto pystytään hoitamaan muulla lakien ehdot täyttävällä tavalla. Kuva: Jenna Jalkanen

    Ensi vuoden alusta lähtien haja-asutusalueiden kiinteistönomistajille on luvassa lisää valinnanvapautta, mutta osalle jätevesien viemäriverkostoja ylläpitävistä vesihuoltolaitoksista voi olla tulossa tiukat ajat.

    Jo vuonna 2014 tehdyn vesihuoltolain muutoksen siirtymäaika nimittäin päättyy.

    Sen myötä kunnan päättämällä toiminta-alueella jo rakennettujen kiinteistöjen ei ole enää pakko liittyä viemäriverkostoon taajamien ulkopuolella. Näin on, jos jätevesien käsittely järjestetään ympäristönsuojelulain vaatimusten mukaisesti muulla keinolla.

    Tämän vuoden loppuun asti vesihuoltolaki velvoittaa kiinteistöt liittymään rakennettavaan viemäriverkkoon, jos toiminta-aluepäätös on tehty ennen 1.9.2014, eikä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ole myöntänyt erityistä vapautusta.

    "Lakimuutoksella haluttiin varmistaa kiinteistöille aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus", sanoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

    Koska viemäriverkoston kannattava ylläpito voi maaseudulla olla vaikeaa ja kalliimpaa kuin jätevesien käsittely kiinteistöillä, lakia haluttiin lieventää niin, ettei viemärin rakentaminen tai siihen liittyminen olisi enää aina pakollista.

    "Taajamien ulkopuolisissa viemäröintihankkeissa on jatkossa syytä selvittää entistä tarkemmin myös asiakkaiden kiinnostus ja kysyntä."

    Jo rakennetuille tai rakenteilla oleville kuntien tai vesiosuuskuntien viemäriverkostoille uusi vapaaehtoisuus voi tuoda taloudellisia ongelmia, jotka heijastuvat lopulta niiden asiakasmaksuihin.

    "On ilmennyt aika paljon vanhoja alueita, joilla on pitkään yritetty saada kiinteistönomistajia liittymään viemäriverkostoon", Kemppainen kertoo.

    "Jopa 10 vuotta voi olla mennyt, ja nyt on viimeiset hetket käsillä. Kaikkia ei syystä tai toisesta ole saatu liittymään."

    Jos viemäröintihankkeen asiakasmäärä on laskettu lain määräämän liittymispakon varaan, ja suunniteltua kattavuutta ei olekaan saavutettu, edessä on melkoinen pulma.

    "Joidenkin laitosten kohdalla tämä voi olla aika haastava tilanne."

    Vesiosuuskuntia edustavan Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n mukaan lähestyvästä siirtymäajan päättymisestä ei vielä ole koitunut jäsenistölle murheita.

    "Mutta todennäköisesti ihmiset heräävät tähän loppuvuodesta", toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Vesa Arvonen.

    Hän arvioi, että Suomen noin 1 300 vesiosuuskunnasta noin 600:lla on jätevesiviemäröinti mukana.

    "En usko kuitenkaan, että liittymistä siirtymäajan päättymisen vuoksi viivyttäneet taloudet olisivat kovin ratkaisevassa asemassa vesilaitosten talousongelmissa."

    Hänellä on selvä käsitys siitä, miksi kaikki eivät halua liittyä tarjolla olevaan viemäriverkostoon.

    "Syy siihen on varmasti kaikilla raha. Jos kustannukset nousevat verrattuna käytössä olevaan järjestelmään, niin viemäriin ei haluta liittyä."

    Jos viemäriä ylläpitävä taho ajautuu taloudellisiin ongelmiin, laskun maksajiksi joutuvat lopulta sen käyttäjät.

    "Viemäriverkoston rakentamiseen sitoutuu valtavat pääomat", muistuttaa yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Suomen Kuntaliitosta.

    Koko haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntö on ollut kiistanalainen soppa. Sitä on väännetty ainakin 15 vuotta. Viimeisimpien, keväällä 2017 ympäristönsuojelusäädöksiin tehtyjen muutosten jälkeen näyttää siltä, ettei kuivin jaloin selvitä vieläkään.

    "Lakimuutosten tarkoitus ei ollut, että laitosmaisen vesihuollon edellytyksiä heikennetään, mutta niin näyttäisi nyt käyvän", Taipale sanoo.