Maanomistajille maksetaan lunastuksista mitättömän vähän verrattuna kuntien maanhankintakauppojen arvoon – MTK toivoo lunastuslain uudistuksen nostavan korvauksia

Marraskuussa maaoikeus päätti, että Vantaa saa pakkolunastaa Saraksen tilan 43,4 hehtaaria runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Kuva: Kari Salonen

Oikeusministeriön asettaman lunastuslakityöryhmän selvitysten mukaan lunastuskorvauksia maksetaan maanomistajille vuosittain noin 2–10 miljoonaa euroa.

Lakimies Leena Kristeri MTK:sta pitää summaa verrattain pienenä.

"Kunnat tekevät saman mietinnön mukaan vuositasolla noin 500–800 maanhankintakauppaa, joiden euromääräiset arvot liikkuvat kokonaisuudessaan 30–80 miljoonassa eurossa."

Kristeri toivoo, että vuodelle 2021 kaavaillulla lunastuslain uudistuksella korvauksiin saadaan tasokorotus.

"Kohoava korvaustaso lähentäisi nykyisten maankäyttösopimusten ja lunastusten välistä suurta taloudellista eroa siten, että lainsäädäntö ei suoranaisesti kannustaisi kuntia pakkolunastuksiin, vaan eri maanhankintakeinojen käyttäminen johtaisi jokseenkin samaan lopputulokseen myös maanomistajan kannalta."

Kristeri pohtii myös, kenelle maan arvonnousu kuuluu:

"Jos raakamaan arvonnousu kuuluu kunnalle, niin miksi arvon alenema ei kuulu kunnalle, vaan maanomistajalle, kuten arvonsa menettäneiden maaseudun kiinteistöjen tapauksessa."

Lue myös:

Saraksen tilan pakkolunastus oli pettymys MTK:lle – järjestön mielestä kunnat tienaavat polkemalla maanomistajien oikeuksia