Venäjän rahastojen hupeneminen ei vielä uhkaa Fennovoimaa

Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoella eteni viime perjantaina normaalitahtiin, vaikka pääurakoitsijan, venäläisen Titanin maksut aliurakoitsijoille ovat viivästyneet alkuvuonna. Kuva: Jukka Pasonen

Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoella eteni viime perjantaina normaalitahtiin, vaikka pääurakoitsijan, venäläisen Titanin maksut aliurakoitsijoille ovat viivästyneet alkuvuonna. Kuva: Jukka Pasonen

Venäjän valtion hyvinvointirahasto on myöntänyt Rosatomille käytettäväksi 2,4 miljardia euroa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoelle. Rahastossa näyttäisi olevan varoja ainakin toistaiseksi, vaikka Venäjän kehno taloustilanne syö valtion rahastoja kovaa vauhtia.

Venäjän hyvinvointirahastossa on nyt 70 miljardia dollaria, joista pääosa on sijoitettu läntisiin valuuttoihin ja velkakirjoihin, vanhempi ekonomisti Heli Simola Suomen Pankista kertoo.

Hyvinvointirahasto on tarkoitettu pitkäaikaisesti eläkkeiden kattamiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös talouden kriisitilanteissa esimerkiksi pankkien tukemiseen.

Budjetin paikkaukseen Venäjällä on käytettävissä erikseen reservirahasto, jonka koko on nyt 50 miljardia dollaria. Viime vuonna tästä rahastosta käytettiin jo budjettiin 40 miljardia dollaria.

Venäjän budjetti on Simolan mukaan tänäkin vuonna raskaasti alijäämäinen. Kansantuote putosi viime vuonna nelisen prosenttia erittäin alhaisen öljyn hinnan vuoksi ja inflaatio on 15 prosentin vauhdissa.

Venäjällä on vakavia rakenteellisia heikkouksia ja viime vuosina on menty vain heikompaan suuntaan. Talous on suljettu ja valtion ohjausta lisätty. Uuden liiketoiminnan kehittäminen ja investoinnit tuotantoon on jätetty retuperälle.

Simolan mukaan on mahdollista, että reservirahasto sulaa tänä vuonna kokonaan budjettiin, jos öljyn hinta pysyy alhaalla koko vuoden ajan eikä Venäjä ala tehdä budjettileikkauksia.

Lisäksi on mahdollista, että Venäjä lisää lainanottoa.

Hyvinvointirahaston 70 miljardista dollarista noin 50 miljardia on sellaista, että se on sijoitettuna läntisiin valuuttoihin ja on nopeasti käyttöön otettavaa rahaa.

20 miljardia dollaria on annettu yritysten käyttöön eri kohteissa, joista valtio odottaa hyvää tuottoa.

Niitä on myönnetty esimerkiksi Yamalin kaasukentän rakentamiseen ja Rosatomille Fennovoimaan.

Venäläinen Rosatom on Fennovoimassa osakkaana 34 prosentin osuudella. Yhtiö vastaa hankkeen rakennusaikaisesta rahoituksesta.

Fennovoiman pääurakoitsija on venäläinen Titan-2. Yhtiöllä oli viikko–pari sitten Hanhikiven työmaalla vuokria sekä maksuja suomalaisille aliurakoitsijoille myöhässä, mutta nyt maksut on hoidettu.

Fennovoiman mukaan ongelma on maksuliikenne Venäjältä Suomeen, yhtiöllä on kuitenkin runsaasti rahaa.

Titan on myös vähentänyt vuodenvaihteessa pari työntekijää Pyhäjoen toimistoltaan ja hoitaa Hanhikiven hankinnat Pietarista.

Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Rakennusyhtiö SRV:n ja Titanin neuvottelut rakennustöistä ovat Ylen mukaan auki. SRV tuli viime kesänä mukaan Fennovoimaan ja kertoi allekirjoittaneensa projektinjohtosopimuksen Titanin kanssa, mutta sopuun ei ole vielä lopullisesti päästy. SRV:ssä uskotaan, että kesään mennessä yhtiöillä alkaa olla yhteinen näkemys.