Yrittäjät, vaikuttajat ja EK vaativat valtiota heti mukaan jakamaan päälle kaatuvia kustannuksia

Pienet yritykset ovat suurissa vaikeuksissa kassavirran katketessa, kun kysyntä loppuu. Kuva: Markku Vuorikari

"Pitemmät maksuajat ja velkojen uudelleenjärjestely ovat hyvä asia, mutta ne eivät valitettavasti riitä. Nyt valtion pitää osallistua yritysten kustannusten jakamiseen kuten naapurimaissa", satojen vaikuttajien ja yritysjohtajien keskiviikkona tehdyssä vetoomuksessa valtiolle todetaan.

Vaikuttajien lähettämää listaa hallitukselle voi pitää jonkinlaisena epäluottamuslauseena Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle, joka esitti oman listansa hallitukselle vasta torstaina.

Vaikuttajien vetoomuksen on ensimmäisenä allekirjoittanut Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Vetoomuksessa esitetään 10 kohtaa:

Pyydämme hallitukselta selkeää vakuutusta siitä, että asia hoidetaan samaan tapaan kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Ranskassa – laittamalla kaikki peliin myös talouden puolesta.

Sen lisäksi tarvitaan pitkä lista konkreettisia ja selviä keinoja yritysten tueksi. Haluamme auttaa ja tukea Suomen hallitusta näiden keinojen julkistamiseksi mahdollisimman pian.

Toivomme ja pyydämme, että tämä voisi toteutua jo kuluvan viikon aikana. Siksi ehdotamme että:

1. Hallitus antaa välittömästi lausunnon: Suomi tekee kaiken mahdollisen terveiden yritysten pelastamiseksi. Kun pelastamme yritykset, pelastamme myös työpaikat.

2. Hallitus avaa mahdollisuuden oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen Teollisuussijoituksen uusille asiakkaille, siten ettei tämän rahoituksen rinnalle vaadita yksityistä rahaa. Omaa pääomaa vahvistava rahoitus avaa tien myös Finnveran rahoituksen hyödyntämiseen.

3. Hallitus muuttaa työlainsäädäntöä väliaikaisesti siten, että yritykset voivat lomauttaa 3 päivän varoitusajalla. Nykyinen käytäntö 2+6 viikkoa aivan liian pitkä. Se johtaa lukuisissa tapauksissa irtisanomisiin ja konkursseihin. Tilanne on niin kriittinen, että se vaatii yhtä nopeita ja päättäväisiä toimia kuin terveydenhuollossa.

4. Hallitus muuttaa väliaikaisesti verotusta: Arvonlisäverot pitää hyvittää takautuvasti yritysten käyttöön tämän vuoden ajalta, kuten Ruotsi tekee. Alvit palautetaan valtiolle, kun kriisi on ohi. Helppo toteuttaa, koska verottaja toimii Suomessa poikkeuksellisen tehokkaasti.

5. Yritysten vuokrat: Hallitus tukee yritysten vuokrien maksua tai laatii määräajaksi lain, joka estää vuokrasopimusten irtisanomisen maksamattomien vuokrien avuksi. Nämä keinot ovat ratkaisevan tärkeitä varsinkin palvelualojen pienille yrityksille.

6. Hallitus tiedottaa yksiselitteisesti sallivansa veroille, veroluonteisille ja työeläkemaksuille korottoman myöhästymisen. Tämä keino on jo käytössä, mutta viesti ja ohjeet eivät ole olleet yksiselitteisiä myöhästymisen kustannusten osalta.

7. Valtio selvittää tärkeimpien kilpailijamaiden käyttöön ottamat keinot palkkojen ja työnantajien sivukulujen kustannusten jakamiseen.

8. Hallitus valmistelee laajamittaisen valtion vakausmekanismin, jonka tavoitteena on yritysten ja kansalaisten omaisuuden pakkomyyntien hillitseminen. Valtion omistuksessa oleva instituutio tai tätä varten erikseen perustettava yhtiö sitoutuisi ostamaan varallisuutta markkinahintaan. Tällä mekanismilla turvataan tärkeimpien omaisuuserien, erityisesti kiinteistömassojen arvojen vakaus.

9. Hallitus vahvistaa Business Finlandin resursseja. Aiemmin varattu ja 19.3. avautuva määräraha pitää moninkertaistaa. Sen lisäksi tarvitaan selkeä viesti: raha ei lopu kesken.

10. Julkiset hankinnat. Valtion ja kuntien tulevia hankintoja tulisi mieluummin aikaistaa kuin lykätä.

EK esitti torstaina 10 kohdan hätäapupakettia, jonka tarkoituksena on yritysten kassakriisin helpottaminen.

”Kello käy! On kyse päivistä, ei viikoista. Jokainen hukattu päivä kaataa yrityksiä. Nyt on otettava käyttöön kaikki keinot, joilla vidaan estää yritysten kaatuminen ja pelastaa työpaikat”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

EK:n lista toimista on seuraava:

Väliaikaiset toimet yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi

1.Finnveran valtuuksien nosto 10 miljardilla eurolla ja sen riskinjakokyvyn olennainen lisääminen

2. Kolmen kuukauden ajalta erääntyville veroille 12 kk lisää maksuaikaa

3. Finnveran 2 miljardin pääomalainoista tukea työnantajayritysten kassakriisiin

4. Tilapäinen kriisipalkkatuki ehkäisemään irtisanomisia ja lomautuksia

5. Lomautusajan päivärahan väliaikainen siirto valtiolle

6. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun tilapäinen siirtäminen valtiolle

7. EU:n koronarahoituksen tehokas hyödyntäminen kansallisesti

8. Verojen viivästyskorko väliaikaisesti nolla prosenttia

9. ALV-palautusten käsittely nopeutetusti

10. Toimenpiteitä liittyen mm. konkurssilainsäädäntöön, kustannuksia aiheuttavien lainsäädäntöuudistusten väliaikaiseen jäädyttämiseen sekä yhtiökokousten ja osingonmaksun mahdollistamiseen

Suomen Yrittäjät esitti keskiviikkona hallitukselle, että otettaisiin käyttöön yksinyrittäjien ensiavuksi rakennettu yrittäjäturva sekä lukuisia muita toimia.

Yrittäjäturvassa kaikki YEL-vakuutetut saisivat työttömyysetuutta neljä kuukautta ja voisivat samalla toimia yrittäjänä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo.

Etuutena maksettaisiin Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Etuuteen tulisivat myös lapsikorotukset.

Etuuden saamiseksi ei tarvitsisi hakea työtä. Jos yrittäjällä on tuloa yritystoiminnasta, otettaisiin tulo huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä työttömyysturvan nykyisten sovittelusäännösten mukaisesti.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat nyt 724 euroa kuukaudessa. YEL-vakuutettuja oli vuonna 2018 kaikkiaan 207 000. Muutoksen maksimikustannukset olisivat valtiolle noin 600 miljoonaa euroa.

"On selvää, että vain osa yrittäjistä hakisi yrittäjäturvaa. Jos yritykset pysyisivät pystyssä ja yrittäjät aktiivisina, olisi kustannus pienempi ja merkitys valtion toimintakyvylle huomattava", Pentikäinen muistuttaa.

"Julkiset vuokranantajat kuten valtio, kunnat ja niiden yhtiöt sekä Metsähallitus ja työeläkeyhtiöt alentaisivat yritysten vuokria. Toivomme, että suuret yksityiset kiinteistöyhtiöt, jotka omistavat kauppakeskuksia, alentaisivat vuokratasoa ja joustavoittaisivat aukioloehtojaan."

Yrittäjät ehdottaa työpaikkasopimisen lisäämistä, lomautusilmoitusajan lyhentämistä kolmeen päivään, määräaikaisten lomauttamisen mahdollistamista sekä työntekijän työttömyysetuuden omavastuuajan poistamista.

Listalla on myös yt-neuvotteluiden nopeuttaminen sekä lomien pitäminen myös lomakauden ulkopuolella.

Valtio ja työeläkeyhtiöt ottaisivat kantaakseen yrittäjän ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut määräajaksi. Työeläkemaksujen osalta voidaan hyödyntää niin sanottuja Emu-puskureita. Vaikutus olisi noin 1,5 miljardia euroa kuukaudessa. Veropuolelle Yrittäjät esittää alkuvuoden veromaksujen palautusta yrityksille.

Valtion tulisi edellyttää sähkösiirtoyhtiöitä alentamaan kriisiajaksi maksujaan ja että valtio ja kunnat toteuttavat julkisia hankintojaan etupainotteisesti.