Hintojen lasku tekee viljantuotannosta tappiollista
Kun tietää, mitä myy, voi pyytää tarjoukset teollisuudelta ja viljaa käyttäviltä kotieläintiloilta. Siinä voi jäädä muutama lisäeuro käteen. vilja-asiamies Max Schulman, MTK
Viljan hinta laskee kuin lehmän häntä, mutta tuotantokustannukset eivät ole reagoineet tilanteeseen.
Viljatilojen talous kiristyy nyt äärimmilleen.
MTK ja Pro Agria kertoivat viljamarkkinoista ja viljatilojen tilanteesta tiedotusvälineiden edustajille tiistaina.
Kevätvehnän satotuotot ja tuet olivat viime vuonna yhteensä noin 1 400 euroa hehtaarilta, palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen Pro Agria Keskusten liitosta kertoo.
Kun muuttuvat kulut, työ, koneet, rakennukset ja pellon kustannukset lasketaan yhteen, tuotantokustannukset olivat suunnilleen saman verran, 1 400 euroa hehtaarilta.
Nyt viljan hinta on romahtanut, ja monella tilalla laatutappiot laskevat hintaa lisää. Tuotantokustannukset sen sijaan ovat ennallaan.
Jokainen hehtaari tuottaa satoja euroja tappiota.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman pelkää, että viljatiloja menee ensi talven aikana nurin.
Hänen mukaansa moni on luopumassa vuokramaista, koska niistä pyydettyjä vuokria ei enää pystytä maksamaan. ”Rakennekehitys menee aivan väärään suuntaan.”
Schulman ja Peltonen ovat varovaisia antamaan markkinointineuvoja.
Kumpikin kuitenkin arvioi, että laatuvehnän myynnissä ei tarvitse kiirehtiä. Sen hinta saattaa nousta. ”Mutta ehkä vasta vuodenvaihteen jälkeen”, Sculman sanoo.
Rehuvehnän hinta on laskenut jo sadan euron tuntumaan. Schulman arvioi, ettei nousua ole lyhyellä tähtäimellä luvassa.
Oman lisänsä markkinoille tuo Huoltovarmuuskeskuksen varastojen purku: millä aikataululla ja millä hinnoilla se tapahtuu?
Schulmanin mukaan viljelijän on nyt tärkeää selvittää jokaisen viljaeränsä laatu.
”Kun tietää, mitä myy, voi pyytää tarjoukset teollisuudelta ja viljaa käyttäviltä kotieläintiloilta. Siinä voi jäädä muutama lisäeuro käteen.”
Peltonen korostaa tilakohtaisen viljelysuunnittelun merkitystä: ravinteiden käyttöä pitää tarkentaa lohkon tuottokyvyn mukaan ja myyntikasvit keskittää hyväkuntoisille peltolohkoille.
”Heikkolaatuisilla lohkoilla ei kannata väkisin tuottaa viljaa. Viherlannoitusvuosi olisi niille hyvä ratkaisu.”
Maan rakenneongelmien selvittäminen ja viljelykierron monipuolistaminen ovat Peltosen mukaan hyviä tapoja kohentaa hehtaarisatoja.
Oman tilan tuotantokustannusrakenne pitäisi tuntea, jotta voisi miettiä, voiko suurimpiin menoeriin vaikuttaa.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
