Suomalainen syö pääosin kotimaista
Suomessa myytyjen elintarvikkeiden euroina mitattu kotimaisuusaste oli vuonna 2012 72 prosenttia, Luonnonvarakeskuksen julkaisema tutkimus kertoo.
Luku ei tarkoita sitä, että 72 prosenttia ruuasta olisi valmistettu kotimaassa ja loppu tuontitavaraa. Kotimaisuutta on tutkimuksessa tarkasteltu paljon laajemmin.
Tuontiruuan lisäksi mukana ovat maatalouden, elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravitsemispalveluiden käyttämät tuontipanokset.
Suomen ruokaketjun tuontiriippuvuus selvitettiin ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten. Silloin mukana olivat vuodet 2003–2008. Nyt tutkimus on uusittu ja yltää vuoteen 2012.
Elintarvikealan tarvitsemia suuria tuontituoteryhmiä ovat kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet, raakaöljy, kivihiili, maakaasu sekä erilaisina öljyjalosteina tuotava energia.
Polttoaineita tarvitaan niin maataloudessa, jalostuksessa kuin esimerkiksi ruuan kuljetuksissa kauppaan.
Tuontipanoksiin kuuluvat lisäksi muun muassa soijavalkuainen ja siemenet. Soijaa käytetään paljon etenkin sikataloudessa.
Viljoista varsinkin ruista on jouduttu tuomaan, kun kotimaan tuotanto ei ole riittänyt. Lisäksi Suomeen tuodaan paljon muun muassa raakakahvia, hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia.
Elintarvikeala käyttää lisäksi runsaasti tuontipalveluja.
Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti oli vuonna 2012 yhteensä 8,7 miljardia euroa, josta 6,2 miljardia oli tuotannon panos- ja investointituontia ja 2,5 miljardia euroa valmiselintarvikkeita.
Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste on vuosina 2003–2012 noussut 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa, tutkimus osoittaa.
Luonnonvarakeskuksen Tuonti II -tutkimuksen rahoitti Huoltovarmuuskeskus.
Suomessa ruokahuollon turvaamisella on pitkät perinteet. Jo sijaintimme jäätyvän meren takana voi vaikeuttaa kuljetuksia ja ulkomaankauppaa.
Tuonnin merkitys näkyy muillakin tavoin.
”Keskeisten tuontituotteiden hintaheilahtelut vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen ja valmiiden elintarvikkeiden tuonnin kasvu lisää kilpailua kotimaassa. Kotimaisen tuotannon ylläpitämiseksi on kehitettävä uusia tuotteita ja haettava lisämarkkinoita viennistä”, toteaa tutkija Marja Knuuttila Lukesta.
Tutkimuksen mukaan Suomi on Ruotsia ja Tanskaa vähemmän riippuvainen tuonnista.
Ruotsissa on näistä kolmesta maasta vähiten omaa ruokatuotantoa suhteessa väkilukuun.
Tanska on erikoistunut viemään sianlihaa, mutta se on hyvin riippuvainen tuontisoijasta.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
