Lämpöpuu vaatii hyvän raaka-aineen
Lämpökäsiteltävän puun on oltava hyvälaatuista.
”Puun on oltava mahdollisimman virheetöntä, terveoksaista ja suoraa”, HJT-Holzin yrittäjä Jarkko Salo sanoo.
Yrityksen käyttämästä raaka-aineesta 75 prosenttia on kuusta. Männyn osuus on 15–20 prosenttia, loput haapaa ja koivua.
”Haapaa käytämme koivua enemmän”, Salo kertoo.
Yrityksen käyttämä kuusi on 150–250 millimetriä leveää. Puutavara tehdään kahden kappaleen sahauksella. ”Sydämen kahta puolta sahattu puu on se, mitä käytämme.”
Lämpökäsittely jatkojalostaa puuta, mikä nostaa tuotteen hintaa. ”Kuutiometrin lämpökäsittely maksaa 150–200 euroa.”
Salo sanoo, että lämpökäsittelyssä puusta tehdään keinotekoisesti kelo.
”Uuni on hapeton tila, puun pinta ei ala palaa. Pihka ja sokerit poistuvat puusta, vesihöyry toimii suojakaasuna ja estää palamisen. Muutenhan puu syttyisi 200 asteessa niin että helähtää.”
Lämpöpuu kestää kosteutta paremmin kuin käsittelemätön puu, mutta ei mitä tahansa. Ulkoverhouksissa ja terasseilla lämpöpuu tarvitsee suojakseen pintakäsittelyaineen.
”Ei tämä mitään muovia ole.”
Suomi on lämpöpuun suurin tuottaja maailmassa.
”Meillä toiminta on järjestäytynyttä. On yhteinen yhdistys ja on rekisteröity tuotemerkki”, Salo sanoo.
Hän on istunut lähes alusta alkaen Lämpöpuuyhdistyksen hallituksessa. Yhdistykseen kuuluu kymmenkunta yritystä Suomesta ja muutama ulkomailta.
Lämpöpuuta käytetään ulko- ja sisäseinissä, terassirakenteissa ja esimerkiksi ikkunaluukuissa.
”Saunasisustukset ovat iso käyttökohde, samoin huonekalut ja lattiat.”
Tänä vuonna valmistuu Tekesin osarahoittama tutkimus, jossa selvitetään perusteellisesti lämpöpuun ominaisuuksia. Suomalaisten lisäksi mukana on paljon saksalaista tutkijavoimaa.
ANTTI KANTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
