Viikon kaurapuuro Yli 45-vuotias syö puuroa ahkerimmin
Naiset ovat innokkaampia puuronsyöjiä kuin miehet, kertoo ravitsemusasiantuntija Marja Vakkuri Raision elintarvikeyksiköstä.
”Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että puuroa syödään Suomessa vauvasta vaariin.”
Ahkerimmat puuronsyöjät jakautuvat kahteen joukkoon: perinteisten kaurahiutaleiden käyttäjissä korostuvat 45+ -vuotiaat ja annospakattujen käyttäjissä puolestaan 25–44-vuotiaat.
Suomalainen puuro valmistetaan pääsääntöisesti täysjyväviljasta, kuten kaura-, ruis-, vehnä- tai ohrahiutaleista.
”Täysjyväviljalla on tärkeä rooli osana terveellistä ruokavaliota. Se on tärkeä kuidun, B-ryhmän vitamiinien ja monien kivennäisaineiden lähde. Myös uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnoksessa korostetaan täysjyväviljan merkitystä terveyden edistäjänä.”
Yleisesti täysjyväviljasta tehdyt puurot ovat kaikki terveellisiä.
”Mikäli haluaa vaikuttaa veren kolesteroliarvoihin, kannattaa syödä kaura- tai ohrapuuroa. Ne sisältävät beetaglukaanikuitua, jonka on osoitettu alentavan veren kolesterolia.”
Kauran ja ohran sisältämälle beetaglukaanille on myös EU hyväksynyt kolesteroliin liittyviä terveysväittämiä.
”Kaura sisältää suhteessa enemmän proteiinia kuin muut viljat, joten siinäkin mielessä se on monipuolinen vaihtoehto. Riisipuuro valmistetaan yleensä valkoisesta hiotusta riisistä, jonka ravintoarvo ei ole yhtä hyvä kuin täysjyväviljojen.”
Perinteisen kaurahiutaleista valmistetun puuron rinnalle on tullut erilaisia helppoja ja nopeita vaihtoehtoja.
”Esimerkiksi Elovena Hetki Annospikapuurot ovat vuosi vuodelta kasvattaneet suosiotaan. Niiden avulla on todennäköisesti saatu monia uusia puuronsyöjiä.”
Kuluttajatutkimuksissa on huomattu, että puuroa ei enää syödä pelkästään aamuisin, vaan moni syö puuroa myös lounaaksi tai välipalaksi. Puuro mukautuukin helposti moneen makuun ja käyttötarkoitukseen.
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
