Näitkö meren pinnalla mahdollisesti selkäevän? Moni uhanalaisen valaslajin Itämeressä havainnut erehtyy luulemaan näkemäänsä eläintä hylkeeksi

Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka tulee näkyviin merestä pyöriäisen pintakäynnin aikana. Kuva: Kai Mattsson/Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät jälleen havaintotietoja äärimmäisen uhanalaisista pyöriäisistä.

Vuodesta 2011 lähtien tehdyn akustisen seurannan perusteella pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella. Lähempänä rannikkoa pyöriäisiä esiintyy näköhavaintojen perusteella satunnaisesti.

Näköhavaintoja pyöriäisistä kaivataan akustisen seurannan tueksi.

Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan akustisen seurannan perusteella vain noin 500 yksilöä.

Pyöriäisten tilanne on heikentynyt rajusti menneinä vuosikymmeninä, sillä vielä sata vuotta sitten Itämeressä eli tuhansia pyöriäisiä.

Ympäristöministeriö muistuttaa, että kansalaisten tekemät näköhavainnot pyöriäisistä ovat tärkeitä lisätiedon lähteitä pyöriäisen esiintymisen arvioinnissa. Ympäristöministeriö yhteistyökumppaneineen onkin jo vuodesta 2001 alkaen pyytänyt vuosittaisessa pyöriäishavaintokampanjassaan kansalaisilta havaintoja pyöriäisistä Suomen merialueella.

Kampanjan avulla halutaan saada lisää arvokasta tietoa uhanalaisesta lajista ja samalla lisätä kansalaisten tietoutta aiheesta.

Tähän mennessä toteutettujen kampanjoiden aikana on saatu yhteensä noin 70 varmistettua havaintoa noin 120 yksilöstä.

"Kaikki havainnot ovat todella tärkeitä, sillä niiden avulla saamme arvokasta tietoa pyöriäisten esiintymisestä merialueellamme ja sen perusteella voimme arvioida muun muassa suojelu- ja tutkimustarpeitamme”, neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä kertoo tiedotteessa.

Pyöriäiskannan vähenemiseen on useita syitä, joista merkittävimpiä ovat viime vuosikymmeninä olleet ympäristömyrkyt ja kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen. Myös meriliikenteen kasvu ja lisääntynyt vedenalainen melu uhkaavat pyöriäisiä.

Ympäristöministeriöstä muistutetaan, että kalanpyydyksiin takertuminen on edelleen vakavin uhka pyöriäiskannan elpymiselle. Tämän vuoksi alueella tulee välttää verkkokalastusta, jos siellä tehdään havaintoja pyöriäisistä.

Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka tulee näkyviin merestä pyöriäisen pintakäynnin aikana. Useimmiten pyöriäinen tekee veden pinnassa nopean pyörähdyksen, josta se on myös saanut suomenkielisen nimensä.

Pyöriäisen hengitys ei sen sijaan näy pinnan yläpuolella suihkuna.

Pyöriäinen on noin 145–160 senttimetriä pitkä ja painaa 50–60 kilogrammaa. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö. Sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono.

Pyöriäiset liikkuvat tyypillisesti yksittäin tai muutaman yksilön ryhmissä. Toisin kuin delfiinit ne eivät yleensä hakeudu alusten lähelle.

Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan merialueellamme huomattavasti runsaampina esiintyviin hylkeisiin.

Mikäli pyöriäisen havaitsee, helpoiten siitä pystyy ilmoittamaan ymparisto.fi-sivuston havainnointilomakkeella. Ympäristöministeriöstä vinkataan, että eläimestä kannattaa ottaa kuvia ja videoita, joiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja.

Ministeriöstä muistutetaan, että verkkoihin takertunut vahingoittumaton pyöriäinen tulee aina vapauttaa varovasti ja sivusaaliiksi jääneestä, kuolleesta pyöriäisestä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle.

Lue lisää:

Lucia pelastettiin lohiverkosta – uhanalainen pyöriäinen polski vapauteen Saaristomerellä