Länsirata-hanke herättää osassa kuntia kriittisiä äänenpainoja – "Meillä ei ole sitä rahaa," sanoo Kirkkonummen kunnanhallituksen puheenjohtaja

Viime viikolla Länsirata-hanke koki takaiskun kun kävi ilmi, ettei se saa hakemaansa 180 miljoonan euron EU-rahoitusta. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN.  

Helsingin ja Turun välille suunnitteilla olevan länsiradan rahoitus herättää arvostelua ainakin osassa hankeyhtiön osakaskunnista.

Valtio ja osakaskunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi olivat päässeet kesäkuussa alustavaan yhteisymmärrykseen siitä, että valtio ja kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla kumpikin eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla. Neuvottelut summan jakautumisesta kuntien välillä ovat kesken, eikä kunnissa ole vielä tehty asiasta päätöksiä.

Myös Helsinki oli mukana hankkeen suunnitteluvaiheessa, mutta se on päättänyt, ettei osallistu rakentamisvaiheen rahoittamiseen.

Viime viikolla Länsirata-hanke koki takaiskun kun kävi ilmi, ettei se saa hakemaansa 180 miljoonan euron EU-rahoitusta.

Tämän jälkeen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on puhunut koko hankkeesta mediassa hyvin kriittiseen sävyyn. Hän sanoi esimerkiksi MTV:n haastattelussa, että jatko on nyt kunnista kiinni, ja jos kunnat eivät osallistu 400 miljoonalla eurolla, hanke kaatuu siihen.

Länsirata-hankkeen investointikustannusten on arvioitu olevan kaikkiaan yli kolme miljardia euroa.

Kuntien osallistuminen ei kuitenkaan ole vielä ollenkaan selvää. Esimerkiksi Kirkkonummella koko hankkeeseen suhtaudutaan hyvin kriittisesti.

”Koko Länsirata-hanke sinällään on valtavan kallis. Ja sen rahoituspohja ja siitä käydyt keskustelut eivät Kirkkonummen osalta ole ollenkaan herättäneet mitenkään lämpimiä tunteita vaan pikemminkin aika paljon kriittisiä kysymyksiä”, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi (kok.) STT:lle.

Hän katsoo, että kuntien maksuosuus hankkeessa on liian suuri. Kirkkonummi on toistaiseksi lähtenyt siitä, että sen kustannukset voisivat korkeintaan liittyä kunnan alueella sijaitsevan Veikkolan aseman rakentamiseen ja infraan.

”Silloin, jos valtakunnan hallitus katsoo, että tällainen hanke on heidän mielestään tärkeä ja toteutettavissa, niin silloin sen rahoituksen ehdoton suurin osa pitää löytyä sieltä valtion rahoituksesta.”

Haapaniemi sanoo, ettei koko länsirata ole ylipäätään Kirkkonummelle erityisen tärkeä eikä kiinnostava. Paikallisjunaliikenteen toteuttaminen juuri Veikkolaan ei ole kunnalle keskeistä. Yhteydet Helsinkiin ovat jo hyvät, ja junayhteyttä Turun suuntaan olisi heidän mielestään järkevämpää parantaa jo olemassa olevaa rantarataa kehittämällä.

Haapaniemi huomauttaa, että Kirkkonummella on myös valtava investointitarve palveluihin, erityisesti varhaiskasvatukseen ja koulurakennuksiin. Suunnitelmissa on rakentaa uusia, nykyaikaisia ja terveysturvallisia tiloja. Hän sanoo niiden vievän kunnan lainanmäärän "niin tähtitieteellisiin lukuihin", ettei sellaista olisi voitu aiemmin kuvitellakaan.

”Me haluamme tietenkin hoitaa ne maksut asiallisesti ja saada kunnan talous pidettyä pitkällä tähtäimellä kestävällä ja tasapainoisella pohjalla. Ja jos tähän Länsirata-hankkeeseen pitäisi meiltä löytyä kymmeniä miljoonia, niin meillä ei ole sitä rahaa olemassa yksinkertaisesti.”

Salossa puolestaan suhtautuminen hankkeeseen on jakautunutta, sanoo kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen.

Kun kaupunginhallitus käsitteli esisopimusta ennen lomia, asiasta äänestettiin. Kaupunginhallitus päätti, että neuvottelutavoitteita käsitellään elokuussa.

”Kaupunginvaltuusto sen asian sitten päättää lopullisesti, että lähdetäänkö tähän rakentamisvaiheeseen tai hyväksytäänkö tätä osakassopimusta”, Korhonen sanoo.

Salossa ei ole vielä linjattu, paljonko rahaa hankkeeseen voitaisiin laittaa, jos mukaan lähdetään.

”Totta kai meillä on paineita siihen, että meillä on tietynlainen kriittinen piste. Että mieluummin vähemmän kuin enemmän”, Korhonen sanoo.

”Vaikka talous olisi hyvässäkin kunnossa, niin kyllä tässä puhutaan erittäin isosta investoinnista. Ja taloudellisesti ollaan ylärajoilla, että tämä investointi jossain määrin kuulostaa jopa hiukan kohtuuttomalta.”

Sinänsä toimiva junayhteys Uudenmaan ja Turun suuntiin nähdään Salossa tärkeänä, ja länsirata on kunnan strategian kärkihanke.

Myös Vihdissä olisi toivottu, että kuntien maksuosuus olisi ollut selvästi pienempi. Vs. kunnanjohtajan Essi Piirojärven mukaan Vihdissä katsotaan, että näin suuren osuuden edellyttäminen kunnilta oli valtiolta odottamaton ulostulo.

”Kun verrataan mihin tahansa aiempiin hankkeisiin, niin kuntien maksuosuudet ovat olleet merkittävän paljon pienemmät”, hän sanoo.

”Mutta toki ymmärretään, että valtion taloustilanne on yhtä lailla tiukka. Ja koetaan silti, että tämä on Vihdin kunnalle merkittävä hanke. Varmasti olemme kaikki ymmärtäneet sen, että joka tapauksessa rahoitusosuudet tulevat myös kuntia koskemaan.”

Piirojärvi katsoo, että länsirata olisi niin Vihdin kuin koko Länsi-Suomen osalta selkeästi keskeisin ja tärkein kasvuinvestointi. Hän huomauttaa, että Lohjan ja Vihdin alue on tällä hetkellä asukasmäärältään suurin alue, mille ei henkilöjunayhteyttä ole.

Vihdissäkään ei ole vielä edes alustavasti linjattu, miten suurella rahamäärällä hankkeeseen voitaisiin lopulta lähteä.