KOMMENTTI Lisää löpöä
EU:n biopolttoainepolitiikka on hyvä esimerkki siitä, minkälaista energiapolitiikan ei pitäisi olla.
Edestakaisin poukkoileva sääntely luo epävarmuutta alalla, jossa nimenomaan tarvittaisiin vakaata tulevaisuuden näkymää.
Biopolttoaineiden kymmenen prosentin käyttövelvoite ajettiin läpi kovalla tohinalla vuonna 2009. Rypsidieselin ja viljaviinan piti ratkaista niin ilmastonmuutos kuin energiariippuvuuskin.
Ala lähti kovaan nousuun, ja Suomeenkin piti nousta etanolitehtaita kuin sieniä sateella.
Hetken päästä kuitenkin alkoi ympäristöjärjestöjen huuto siitä, kuinka biopolttoaineet tuhoavat sademetsät ja ajavat köyhät nälänhädän partaalle.
Viime syksynä EU-komissio päättikin esittää U-käännöstä. Ajetaan maissietanoli ja rypsidiesel alas ja kannustetaan tosissaan puupohjaisiin vaihtoehtoihin.
Nyt parlamentin ympäristövaliokunta keksii uusia sääntöjä, joilla puun käyttö tehdään mahdollisimman vaikeaksi.
Risujen ja keittiörasvojen hyötykäyttö on tietysti ihan järkevää.
Monimutkaiset laskukaavat ja päästökertoimet johtavat kuitenkin siihen, että auton tankissa on jatkossa enemmän ihan perinteistä raakaöljyä.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
