Kreikan talous odottaa kesää
Epidauruksen teatteri on Peloponnesoksen niemimaan tärkeimpiä matkailukohteita. Se rakennettiin noin neljäsataa vuotta ennen ajanlaskun alkua ja on parhaiten säilynyt antiikin Kreikan teatteri. Kolikon kilahdus näyttämön kiveen kuuluu ylimmälle riville saakka. ville-petteri määttä Kuva: Viestilehtien arkistoGeorgios Kormentzas
ATEENA, NAFPLIO (MT)
Kaikki on valmiina matkailijoiden tulla, mutta vielä täällä on rauhallista. Kylmä viima mereltä painaa hartiat kyyryyn ja pakottaa hakeutumaan tuulensuojaan. Rantakatu on autio, mutta katetuilla terasseilla joku jo värjöttelee lämpölampun alla.
Pian kaikki muuttuu, sillä turistit tulevat Nafplion matkailukylään kesäkuussa ja heitä riittää lokakuulle saakka. Hotellien varauskirjoissa on jo merkintöjä huomattavasti viime kesää enemmän.
Matkailu on Kreikan tärkein tulonlähde. Siksi siltä odotetaan paljon.
Odotuksille on myös katetta, sillä alkuvuonna matkailijoiden määrä Kreikassa nousi 29 prosenttia. Tänä vuonna matkailijoita saattaa olla 25 miljoonaa, arvioi Kreikan matkailuliitto. Viime vuonna tulijoita oli 15 miljoonaa.
Viime viikolla Kreikka maksoi 450 miljoonan euron velanlyhennyksen kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle aikataulussa.
”Itse asiassa olemme selviytyneet nyt yhdeksän kuukautta ilman lisälainaa suurimmilta rahoittajilta”, Aegean yliopiston maatalouden apulaisprofessori Georgios Kormentzas sanoo.
Tulivatko rahat kohentuneista matkailutuloista vai jostain muualta ei ole tiedossa, sillä velkoja valvova IMF:n, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin troikka ei tiedä, miten paljon Kreikan kassassa on rahaa.
Siksi maan talouden todellista tilaa on vaikea arvioida.
Huono se joka tapauksessa on, eikä viime viikon velanmaksu sitä miksikään muuta. Kesällä erääntyy lisää lainoja ja nykyinen hätälainaohjelma päättyy.
”Hallituksella on iso paine koville teoille. Arvonlisäveron tuottoja pitää lisätä ja eläkkeitä tarkistaa. Huhtikuun lopussa on maksettava miljardin eläkemaksut”, Kormentzas sanoo.
Selviytyminen seuraavasta erästä vaikeutuu koko ajan, eivätkä matkailutulot yksin riitä.
Maatalous on oikeastaan ainoana elinkeinona pysynyt talouskriisin ulkopuolella. Yksi syy on, että maatalous ei näytä hallitusta kiinnostavan.
”Strategia ja suunnitelma siitä, mitä maataloudelta odotetaan, puuttuu kokonaan. Maataloutta ei edes mainita talouden pelastussuunnitelmassa troikalle”, Kormentzas sanoo.
Kreikan pääministeripuolue Syriza on suosittu maaviljelijöiden keskuudessa. Syynä ei kuitenkaan ole puolueen viljelijöille lupaama verohelpotus.
”Kaikki muutkin puolueet lupasivat leikata veroja, vaikka eivät edes itse siihen uskoneet. Suosio on protesti edelliselle hallitukselle. Tukien maksaminen myöhästyi kahden vuoden aikana liian usein.”
Syriza on yleispuolue, eikä sillä ole erityistä maataloussiipeä.
Nafplion alueen hedelmien viljelijät eivät hallitukselta paljoa odota. He valittavat hinnoista, mutta voivat myydä koko tuotannon osuuskunnan mehutehtaalle.
Giannis Dimakiksen johtama tehdas puristaa 35 000 tonnia appelsiineja vuodessa. Pakastettu tiiviste pakataan mehuksi. Lisäksi yritys pullottaa limsaa kaupan merkeille.
”Talouskriisi on ollut meille etu, sillä se ei ole vielä niin syvä, että ihmiset lopettaisivat juomisen”, Dimakis sanoo.
Köyhtyvät siirtyvät merkkijuomista kaupan merkkeihin ja tehtaan tuotteilla on kysyntää.
Tehdasta on uusittu vuosittain myös kriisivuosina. Investoiminen on hidasta, sillä pankista ei saa lainaa.
”Investoimme 600 000 ja miljoonan välillä joka vuosi. Takana ei ole pankkia ja omistajat ovat köyhiä viljelijöitä. Siksi kaikki tehdään tulorahoituksella.”
Skourasin viinitilan tiedottaja Dimitri Halias katsoo hieman kieroon ja huudahtaa kuin kysymykset olisivat tyhmiä:
”Meillä ei ole kriisiä. Me maksamme paljon veroja.”
Viinitilalla menee hyvin. Talo myy noin puolet viineistä Kreikassa ja puolet menee vientiin.
Vientiä on pystytty kasvattamaan, koska verkosto oli jo valmiina ennen kriisiä.
Haliasin mielestä ne menestyvät, jotka onnistuvat pysyttelemään erossa hallituksesta.
”Meillä ei ole mitään tekemistä valtion kanssa. Meillä ei ole lainoja ja myymme viinit oman verkoston kautta.”
Samalla linjalla on viinitilan omistaja Georges Skouras.
”Tehkää työnne ja antakaa meidän tehdä omamme. Me myymme kaikki viinimme. Emme me tarvitse hallitusta väliin”, Skouras ohjeistaa hallitusta.
Vaikka Skouras mielellään pysyttelee erossa valtiosta, EU kiinnostaa. Talon viineillä on EU:n paikallisen tuotannon suoja ja EU rahoittaa yrityksen mainoskampanjaa.
Aimo Vainio
Giannis Dimakis
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
