Pikkukylän viljelijästä tuli meppi – vaalikampanjana oli ajaa traktorilla ympäri Hollantia

Hollantilaismeppi Jan Huitema vieraili Suomessa viime viikolla. Nurmisadon määrä Kiuruvedellä yllätti. Kuva: Miska Puumala

Hollantilainen meppi Jan Huitema teki aikanaan sopimuksen isänsä kanssa. Huitema opiskelisi ensin, kävisi töissä tilan ulkopuolella ja ottaisi perheen maatilan haltuun, kun isä täyttää 64 vuotta.

Huitema opiskeli Wageningenin maatalousyliopistossa eläinten tuotantoa ja meni sen jälkeen töihin. Isä täytti 64 vuonna 2012, ja poika ryhtyi 130 lehmän ja 80 hehtaarin maitotilan isännäksi.

Maajussina asiat menivät hyvin, mutta sitten tuli ensimmäinen poliittinen ehdokkuus. Puolue pyysi häntä ehdolle eurovaaleihin vuonna 2013.

Huitema oli ollut aiemmin puolueella töissä, esimerkiksi meppiavustajana Brysselissä. Puolue ei kuitenkaan pitänyt häntä suosikkina tai nostanut häntä kärkiehdokkaiden joukkoon.

”He antoivat minun yrittää, mutta jouduin tekemään kaiken vaalityön itse.”

Ja Huitema yrittikin. Hän rakensi muutaman kaverin kanssa kampanjan, jonka budjetti oli 6 000 euroa. Niillä ostettiin puisia kylttejä, ja loput rahat kuluivat dieseliin.

Kampanjan pääjuoni nimittäin oli ajaa ympäri Hollannin maaseutua vuoden 1954 Fordson Dextalla ja puhua maataloudesta.

Peräkärryn kyltissä oli iskulauseita: ”Viljelijä haluaa äänesi.” Ja: ”Brysselissä olisi käyttöä maalaisjärjelle.”

”Sanoin mitä ajattelin. Kampanja sai huomiota mediassa ja minua haastateltiin lehtiin ja televisioon. Lopulta tuntui, että traktorista tuli kuuluisampi kuin minusta.”

Huitema sai 26 000 henkilökohtaista ääntä, oli puolueen kolmanneksi suosituin ja pääsi Euroopan parlamenttiin vuonna 2014.

Huitema oli itsekin ihmeissään, sillä hän ei ollut ollut koskaan ennen ehdolla edes kunnallisvaaleissa. Puolueen aktiiviväen ulkopuolisille hän oli ennen kampanjaa tuntematon.

Nyt Huitema omistaa 70 prosenttia tilasta ja isä 30 prosenttia. Viikolla työt hoitaa ulkopuolinen työntekijä.

”Hän asuu tilalla ja tekee arjen päätökset. Minä käyn viikonloppuisin töissä ja kysyn häneltä, mitä pitää tehdä. Isot päätökset teen tietysti minä”, Huitema sanoo.

Parlamentissa hän on yksi harvoista oikeista maanviljelijöistä. Maatalousvaliokunnassa viljelijöitä on joitain, mutta suurin osa heistäkin kuuluu omistavaan luokkaan tai on eläkkeellä.

Huitema myöntää, että parlamentin osaaminen maatalousasioissa on välillä heikkoa. Viljelijän arki ei ole tuttua ja näkemys puuttuu.

Suomalainen maatalous ei ollut Huitemalle tuttua ennen meppien tutustumisreissua Kainuuseen ja Pohjois-Savoon toukokuun alussa.

Hollantilaisena viljelijänä ja parlamentin maatalousvaliokunnan jäsenenä kiuruvetisen maitotilan arki kiinnosti kovasti.

”Olin yllättynyt siitä, miten suuri heidän nurmisatonsa on. Se on melkein yhtä suuri kuin minulla.”

Kankaanpään tilalla saadaan kaksi tai kolme satoa vuodessa. Kolmas on yleensä pienempi.

Huitema voi saada neljä tai viisi satoa. Ensimmäistä korjaamaan hän ehti jo viikonloppuna Suomen-reissun jälkeen, kun Kiuruvedellä vielä odotellaan kasvukauden alkua. Lehmät hän laski ulos huhtikuun 20. päivä.

Yhtäläisyyksiä taisi kuitenkin löytyä enemmän kuin eroja. Esimerkiksi lehmien tuotos on lähes sama, tosin ehkä hieman Kankaanpään tilan eduksi.

”Meillä vuosituotanto on 8 500 litraa lehmältä. Ehkä se on jo lähempänä 9 000 litraa”, Huitema kertoo.

Aivan uhkatiukalle hän ei tosin ole oman tilan tehokkuutta vienyt.

”Keskityn mieluummin laatuun. Meidän osuuskuntamme maksaa 1,5 senttiä lisää, jos lehmät pääsevät ulos.”

Maitolitran hinta on 34 senttiä. Tila sijaitsee Alankomaiden pohjoisosassa, ja alue on maan mittapuulla harvaan asuttua. Silti peltohehtaari maksaa 60 000 euroa.

Venäjän asettaman tuontikiellon seuraukset Huitema tiesi tarkoin, mutta metsäasiat olivat vieraampia.

Tiedon tarjonnasta ei ole ollut puute, sillä suomalaiset yritykset ovat pyrkineet hänen puheilleen usein Brysselissä.

”Olen tavannut heitä paljon. Se sai minut hakemaan tälle matkalle. On paljon tärkeämpää nähdä omin silmin kuin vain kuunnella.”

Metsäasiantuntijat kertoivat Vieremällä mepeille metsän hoidosta ja uusimisesta juurta jaksaen. Luennon jälkeen Huitema kiipesi metsäkoneen ohjaamoon keskustelemaan konetekniikasta.

Vierailusta Kajaanin bioetanolitehtaalle Huitema oli vaikuttunut. Hän kommentoi sitä Twitterissä: ”Tuotanto ei kilpaile elintarvikkeiden tuotannon kanssa. Meidän on investoitava Euroopassa enemmän tällaisten kestävien ratkaisujen tutkimukseen!”

Tehtaalla tehdään sahanpurusta liikennepolttoainetta.

Huiteman mielipiteellä voi olla merkitystä, sillä hän johti valiokunnassa maatalouden innovaatioraportin tekoa.

Kuten alankomaalaiset usein, myös Huitema on yrityshenkisen maatalouden kannattaja.

Hän kuitenkin kannattaa epäsuotuisten alueiden tukia, kunhan ne eivät jarruta kehitystä.

”Tuki ei saa olla tekosyy olla parantamatta kilpailukykyä.”

Huitema poikkeaa selvästi perusmepistä. Hän on nuori sekä iältään että poliittiselta taustalta, mutta saa silti äänensä kuulumaan. Ura on nousussa, toisin kuin monella muulla mepillä.

Uskoa tuo sekin, että Huitemaa kuunnellaan Alankomaissa.

”Meillä on useita maatalouslehtiä, jotka seuraavat Brysselin päätöksiä tarkasti. Saan ääneni esille paremmin kuin pienessä puolueessa yleensä.”

Huiteman EU-puolue on Alde, joka on parlamentin neljänneksi suurin puolue.

33-vuotiaana hän on saanut politiikassa hyvän aseman melko helposti. Myös kotimaan puolue on huomannut hänet ja antanut vastuutehtäviä.

”Uskon saavani seuraavissa vaaleissa enemmän ääniä kuin ensimmäisissä. Lähikuukausien aikana pitäisi päättää pyrinkö jatkamaan Euroopan parlamentissa.”

Maatilalleen hän ajaa viikonloppuisin, mutta työntekijä tuntee jo pellot ja eläimet isäntää paremmin. Kumpi olet enemmän, maanviljelijä vai poliitikko?

”En tunne itseäni kovin poliitikoksi. Maatilaa en myy koskaan.”

JAN HUITEMA

33-vuotias maanviljelijä, jonka 130 lypsylehmän ja 80 hehtaarin maatila sijaitsee Makkingan kylässä Friisinmaalla Alankomaiden pohjoisosissa. Pelloista 18 hehtaaria on maissilla, loput on ruohoa.

Euroopan parlamentissa vuodesta 2014. Maatalouden lisäksi ajaa pienyrittäjien ja alueiden asiaa. Myös Alankomaissa asutus keskittyy kaupunkeihin.

Puolue Alankomaissa on demokratian ja vapauden kansanpuolue. EU-puolue on alde. Jäsen maatalousvaliokunnassa ja varajäsen ympäristövaliokunnassa.

Harrastaa pyöräilyä, purjehdusta ja jalkapalloa. Pelipaikka puolustaja.

Lue myös:

Brysselin mepit vietiin katsomaan poroja Kainuussa – poroisäntä sanoi suorat sanat: "Täällä käydään eloonjäämistaistelua”