Muovi on vesistöjen vihollinen numero yksi — metalliroskan määrästä vesistöissä ei tarkkoja arvioita

Suomen rannoilta ja vesistöistä löytyy monenlaista metalliroskaa. Kuva: Kari Salonen

Metalliroskan määrää suomalaisissa vesistöissä on hankala arvioida. Järvien, jokien ja muiden makeiden vesistöjen roskaantumista ei ole tutkittu läheskään niin paljon kuin merten, kerrotaan Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.

Makeiden vesistöjen potentiaalinen roskaantuminen on erityisen huolestuttavaa, koska monet makean veden altaat ovat myös juoma- ja talousveden ottopaikkoja. Suomessa juomaveden puhtautta seurataan onneksi tarkasti.

Monet rannikoilla käytetyistä roskaantumisen seurantamenetelmistä sopivat myös makeiden vesien seurantatyöhön, ja niitä onkin pyritty soveltamaan järvien tilanteiden seurantaan etenevissä määrin. Makeat vedet vaativat kuitenkin myös omia menetelmiä roskakartoitukseen, sillä ne muodostavat oman elinympäristönsä erityispiirteineen ja eliöineen.

”On aktiiveja, jotka ovat tehneet roskaantumisen seuraamiseksi työtä vuosikymmeniä, mutta laajempi tietoisuus alkaa vasta hiljalleen nostaa päätään”, toteaa Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS) ohjelmapäällikkö Julia Jännäri.

PSS kartoittaa metalli- ja muoviroskan määrää rannikkoalueilla rantaroskaseurannan avulla. Vuodesta 2015 lähtien yhdistys on saanut rahoituksen seurantaan ympäristöministeriöltä.

”Olemme virallinen Suomen rantojen siisteyttä seuraava taho.”

Sisävesistöissä seurantaa tehdään avoimen Siisti Biitsi -ohjelman kautta. Ohjelman tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskatilanteeseen sekä kerätä tietoa rantojen roskaantumisesta. Siivottavat rannat voivat olla meren, järven tai jokien rantoja. Kuka tahansa voi ilmoittaa siivoamaltaan rannalta kertyneet roskat PSS:lle, joka koostaa ilmoituksista vuosittain kansalaisseurantaan perustuvan roskaantumisraportin.

”Suoranaisia päätelmiä ei vielä voida raporttien perusteella tehdä, mutta on äärettömän hyvä, että tietoisuutta saadaan lisättyä.”

Sunnuntaihin mennessä Siisti Biitsi -ohjelman merkeissä rannoilta oli kerätty 48 854 roskaa. Pelkästään tupakantumppeja on tarttunut kerääjien laariin yli 18 985 kappaletta.

Jännärin mukaan metalliroska ei lähtökohtaisesti ole vesistöille yhtä iso ongelma kuin muoviroska.

”Metallissa ei useimmiten ole yhtä paljon ympäristölle myrkyllisiä kemikaaleja kuin muovissa, jotka lähtisivät vesistöön leviämään."

Metallia on myös vesistöissä huomattavasti muovia vähemmän. Vielä viime vuosisadan puolella suurin osa jätemateriaalista vesistöissä oli metallia, lasia ja paperia ja pahvia, mutta nykyisin suurin osa kaikesta roskasta on muovia.

”Metallia kierrätetään todella hyvin. Metalli on kuitenkin rahanarvoista tavaraa, toisin kuin esimerkiksi muovi ja tupakantumpit. Rannoiltakin löytyvä metalli saadaan aika hyvin uudestaan kiertoon”, Jännäri toteaa.

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti aikaisemmin Jyväskylässä metallinetsintää harjoittavasta Ironic Professionalsi ry:stä. Yhdistys etsii metallinpaljastimen ja magneettiongen avulla metallia Suomen järvistä ja rannoilta. Samalla metallinetsijät keräävät metalliroskaa pois luonnosta. Jännäri suhtautuu yhdistyksen toimintaan erittäin positiivisesti. Metallinkeräyksestä on monenlaisia hyötyjä niin luonnolle kuin kanssaeläjille.

”Jos vesistön pohjassa on metalliasioita, niin se voi olla fyysisestikin vaarallista. Lisäksi on tärkeää saada puhelimien kaltaiset laitteet pois järvestä, jotta niiden osat eivät lähde hajoilemaan vesistöihin ja ne saadaan takaisin hyötykäyttöön”, Jännäri korostaa.

”Toisen roska voi myös olla toisen aarre, sillä ikinä ei tiedä, mitä vesistöstä oikein löytyy. Metallinetsinnässä on jännittävä puoli, koska ikinä ei tiedä mitä löytää, ja toisaalta siinä on myös luontoa suojaava puoli. Kokonaisuudessaan todella hienoa toimintaa.”

Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä metallionkijaksi Suomen vesistöjen auttamiseksi. Tärkeintä on, että luonnonsuojelun perusasioista pidetään omassa kotitaloudessa huolta.

”Kierrätetään omat roskat ja vältetään turhien pakkausmateriaalien käyttöä. Pieniä arjen asioita, mitä varten ei tarvitse tehdä mitään erikoisjärjestelyitä”, Jännäri muistuttaa.

Etenkin metallia voi kierrättää lähes loputtomiin. Metalliteollisuus käyttää kierrätettyä metallia raaka-aineena uusien metallituotteiden valmistuksessa. Kierrätysmetallista valmistetaan muun muassa lapioita, polkupyöriä ja autojen osia. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen mukaan noin puolet uusien metallituotteiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista tulee kierrätyksen kautta.

Lue lisää:

Pleikkari, moottorisaha ja alushousut — Jyväskylän järvistä nousee mitä eriskummallisimpia esineitä