Fennovoima: Ydinvoimalan toimittajan vaihto ei onnistu – "juristien armeija" selvittelee sopimusten purkumahdollisuutta

Etualalla näkyy Pyhäjoen Hanhikiven alueen noin tuhannelle työntekijälle rakennetut asuintilat. Taustalla ydinvoimala-alue. Kuva: Kai Tirkkonen

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan laitostoimittajan vaihto venäläisestä länsimaiseen laitokseen voisi onnistua vain teoriassa. Siinäkin tapauksessa koko luvitusprosessi olisi aloitettava alusta lähtien, Fennovoimasta kaksi kolmannesta omistavan SF Voimaosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Honkanen sanoo.

SF Voimaosakeyhtiön toimitusjohtaja Matti Suurnäkki on aiemmin todennut Ylelle, että ”tulevaisuuden osalta meidän tulee olla realistisia, sillä esimerkiksi toimittajan vaihtaminen on sekä teknisistä että taloudellisista, mutta myös sopimussyistä käytännössä mahdotonta".

Suomen hallituksen keskeisten ministerien mukaan rakentamislupaa ei ydinvoimalalle voida näillä näkymin myöntää Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Fennovoima toivoi aiemmin saavansa rakentamisluvan tänä vuonna.

Fennovoima on tehnyt sopimukset ydinvoimalan rakentamisesta venäläisen Rosatomin kanssa ja velvoitteet ovat sitovia. Rosatom omistaa laitoksesta 34 prosenttia ja vastaa rahoituksesta. Rakentamisesta vastaa Rosatomin tytäryhtiö Raos Project.

Sopimusten purkamismahdollisuutta selvittelee Honkasen mukaan juristiarmeija. Venäjän-pakotteiden laajeneminen voi vaikuttaa myös sopimusten purkamiseen.

Fennovoiman hallituksen puheenjohtajan Esa Härmälän mukaan yleistä rakennettua infraa, kuten koulutuskeskusta ja toimistotiloja voisi hyödyntää Pyhäjoen työmaalla. Muutoin laitostoimittajan vaihtaminen merkitsisi paluuta lähelle nollapistettä, hän toteaa Kauppalehdessä.

”Asiantuntijat sanovat, että se olisi aika pitkälle uusi projekti sitten. Ei se ole kädenkäänteessä tehtävä projekti sekään.”

Härmälän mukaan laitostoimittajan vaihtoa on pohdittu jollain tasolla Fennovoiman hallituksen keskusteluissa.

Honkasen mukaan ydinvoimalan osakkeiden myynti ei onnistu, koska ostajaa ei ole. Hän vertaa ydinvoimalan omistusta asunto-osakeyhtiöön, jonka rahoituksesta ja velvoitteista ei pääse eroon, jos asuntoa ei saa myydyksi.

Turku Energian toimitusjohtajana toimivan Honkasen mukaan Turku Energia on sijoittanut hankkeeseen tähän mennessä 20 miljoonaa euroa. ”Ne on maksettu omasta kassasta.”

Yhtiön osuus Voimaosakeyhtiöstä on 3,76 prosenttia.

Pyhäjoella rakennetaan voimalaa koko ajan ja tähän mennessä tehtyjen investointien arvoksi on arvioitu miljardi euroa, kun Fennovoiman mukaan koko laitoksen kustannusarvio on 6,5–7,5 miljardia euroa.

Voimaosakeyhtiön suurimpiin omistajiin kuuluva Outokumpu on sijoittanut hankkeeseen 112 miljoonaa euroa. Voimaosakeyhtiön osakkaista osa on teollisuutta ja osa kuntien energiayhtiöitä.

Lahden omistama Lahti Energia on rahoittanut Pyhäjoen ydinvoimalaan lähes 17 miljoonalla eurolla. Rahoja ei olla yhtiön mukaan saamassa takaisin ja sijoitusten alaskirjaus puolittaa yhtiön kuluvan vuoden nettotuloksen.

Tähän mennessä on Pyhäjoella on tehty perustöitä eli maansiirtoa ja tarvittavia rakennuksia, joissa suomalaisten rakentajien osuus on suurimmillaan. Siten suuri osa tähän mennessä käytetyistä rahoista on jäänyt Suomeen.

Kun myöhemmin olisi rakennettu varsinaista reaktoria ja generaattoria, ulkomaisen, lähinnä venäläisen työn osuus olisi kasvanut. Rosatom on valmistanut reaktorin paineastian teräsosia Kramatorskissa Itä-Ukrainassa, joka on nykyisin sotatoimialuetta. Paineastia oli tarkoitus koota Venäjän puolella Volgodonskissa. Teräsosia voidaan valmistaa muuallakin kuin Kramatorskissa.

Yksi mahdollisuus on, että omistajat eli Voimaosakeyhtiö SF ja Rosatom pääsisivät sopuun rakentamisen lopettamisesta. Sitä pidetään kuitenkin epätodennäköisenä. Rosatom vastaa Venäjän ydinaseista ja -voimasta ja se on maan hallinnon tiukassa ohjauksessa.

Vaihtoehtona on myös, että Rosatom ostettaisiin ulos Fennovoimasta. Tällöin se olisi edelleen hankkeen laitostoimittaja.

• Fennovoima perustettiin vuonna 2007 uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Saksalainen energiakonserni E.On omisti siitä 34 prosenttia ja loput 66 prosenttia Voimaosakeyhtiö SF.
• Eduskunta teki periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisen puolesta heinäkuussa 2010 äänin 121–71.
• Fennovoima suunnitteli ensin hankkivansa reaktorin Toshibalta tai Arevalta.
• Maaliskuussa 2011 Japanin Fukushimassa tapahtuu ydinonnettomuus.
• E.On vetäytyi hankkeesta lokakuussa 2012. Tilalle tuli Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom 34 prosentin osuudella.
• Fennovoima allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen 1 200 megawatin ydinvoimalaitoksesta.
• Eduskunta hyväksyi täydennetyn lupahakemuksen joulukuussa 2014 äänin 115–74. Lupa sisältää 60 prosentin kotimaisuusasteen.
• Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen kesäkuussa 2015. Rakentamisluvan saaminen viivästyy.
• Kesäkuussa 2015 Fennovoima ilmoittaa uudesta kroatialaisesta osakkaasta Migrit Solarna Energijasta. Se paljastuu venäläiseksi bulvaaniksi.
• Elokuussa 2015 Fortum ja SRV tulevat osakkaaksi Fennovoimaan.
• Elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ettei hän voisi tässä tilanteessa esitellä valtioneuvostolle Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa.