Valtio lainasi miinuskoroilla 3 miljardia, Työllisyysrahastolla kassa pullottaa – palauttaa syyskuussa sijoittajille takaisin 600 miljoonaa euroa

Valtion kolmen miljardin euron lainalle oli kysyntää runsaasti, vaikka korkotaso oli ennennäkemättömän alhainen. Kuva: Jukka Pasonen

Suomen valtio laski eilen keskiviikkona kansainvälisille joukkovelkakirjamarkkinoille liikkeelle kolmen miljardien euron arvoisen viitelainan. Kuponkikorko lainalle oli tasan 0,0 prosenttia ja lainan merkitsijät haalivat lainaa salkkuihinsa -0,734 prosentin miinuskorolla.

Lainan tarjouskirja kasvoi liikkeeseenlaskussa 13,6 miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia yli 80 sijoittajalta. Laina hinnoiteltiin 20 tuottopistettä alle euroswap-käyrän (kuuden kuukauden euribor-koron). Laina erääntyy 15.9.2024.

”Lainalle oli kysyntää runsaasti, vaikka korkotaso oli ennennäkemättömän alhainen”, kommentoi Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti.

Tänään torstaina työttömyysetuuksien rahoituksesta vastaavan Työllisyysrahaston hallintoneuvosto esitti, että työttömyysvakuutusmaksun kokonaismaksua alennetaan 0,49 prosenttiyksikköä. Työttömyyden trendinomainen lasku on vahvistanut Työllisyysrahaston puskureita siten, että rahasto arvioi nettovarallisuutensa nousevan vuoden lopussa 1,5 miljardiin euroon.

Vuoden 2015 raju velkaantuminen ja 4 miljardin euron vuotuiset työttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat enää paha muisto. Työllisyysrahasto on pystynyt kasvattamaan suhdannepuskureitaan ja maksaa pois syyskuussa kansainvälisiltä sijoittajilta lainaamansa 600 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan. 300 miljoonan euron toisen lainansa Työllisyysrahasto maksoi jo viime vuonna.

Samalla valtion AA+ -luottoluokituslaitosten reittauksellaan Työllisyysrahasto saisi niin ikään miinuskorolla lainaa markkinoilta – tienaten näin marginaalin itse.

"Kyllä, saisimme lainaa miinuskorolla markkinoilta. Velkarahoitusta ei nyt tarvita, eikä sitä ole harkittu. Olemme vahvasti plussalla, vastasi Työllisyysrahaston taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Tapio Oksanen MT:lle.

Rahaston nettovarallisuus, suhdannepuskuri, on ennusteen mukaan vuoden 2019 lopussa lähes 1,5 miljardia euroa. Suhdannepuskurin enimmäismäärä olisi työmarkkinajärjestöjen esittämän lainmuutoksen mukaan ensi vuoden alusta noin 1,75 miljardia euroa. Rahaston rahoittamat menot ja etuudet vuonna 2020 ovat hiukan suuremmat kuin kuluvana vuonna. Työllisyysrahaston vuosituloksen arvioidaan olevan positiivinen vuonna 2020.

Suomen talouskasvun hidastuminen saattaa merkitä työttömyyden lievää kasvua.

Työllisyysrahaston talousarvion mukaan työttömyysaste on vuonna 2019 noin 6,7 prosenttia ja vuonna 2020 6,9 prosenttia. Työllisyysrahasto arvioi, että työttömyyden tuntuva lasku vuosina 2017–2019 sekä rahaston nettovarallisuuden karttuminen ja hyvä vuositulos antavat mahdollisuuden työttömyysvakuutusmaksujen pienentämiseen.

Eduskunta säätää työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuosittain lailla.

Työnantajan keskimääräinen maksu laskisi esityksen perusteella 0,24 prosenttiyksikköä ja työntekijöiden maksu laskisi 0,25 prosenttiyksikköä. Näin ollen työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,26 prosenttia ja työntekijän maksu 1,25 prosenttia palkkasummasta vuonna 2020.

Näin ollen työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,26 prosenttia ja työntekijän maksu 1,25 prosenttia palkkasummasta vuonna 2020.

Valtion viitelaina:

Liikkeeseenlaskun tiedot:

Koko: 3 miljardia euroa

Liikkeeseenlaskupäivä: 28.8.2019

Arvopäivä: 4.9.2019

Eräpäivä: 15.9.2024

Kuponkikorko: 0,0 %

Hinta: 103,775

Tuotto: -0,734 %

Lähde: Valtiokonttori