Animalian Mai Kivelä: "Keskustassa ja MTK:ssa vihamielisyyttä eläinten hyvinvointiparannuksia kohtaan"

"Lainsuojaton"-nimellä kulkevalla kampanjalla Animalia haluaa herättää keskustelua pitkään valmisteilla olleesta eläinsuojelulain uudistuksesta. Kuvakaappaus järjestön sivulta. Kuva: Kuvakaappaus Animalian sivulta

Eläinsuojelujärjestö Animalia kampanjoi herättääkseen kansalaiskeskustelua uudesta eläinsuojelulaista.

Järjestössä ollaan huolissaan siitä, etteivät uudistuksessa esitettävät toimet ole eläinten hyvinvoinnin kannalta riittäviä.

"Ministeriöstä on luvattu modernia ja edistyksellistä lakia. Viesti hallituspuolueiden tapaamisissa on kuitenkin ollut päinvastainen", sanoo Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä.

"Päällä on jarrutusmeininki: sanotaan, että mitään ei voi tehdä. Tuntuu, että muu maailma menee eteenpäin ja täällä pysytään paikallaan. "

Nykyinen eläinsuojelulaki on 20 vuotta vanha. Hallituksen esityksen uudesta eläinsuojelulaista on määrä valmistua tämän vuoden aikana.

Yhtenä kipukohtana ovat esimerkiksi parsinavetat ja porsaiden kastrointi ilman kivunlievitystä. Järjestö haluaa myös uuden eläinsuojelulain lisäävän ketjun läpinäkyvyyttä.

”Monelle meidänkin kannattajallemme on ollut yllätys, miten esimerkiksi maaseudun asemaa korostavat ja kannattavaan maatalouteen pyrkivät ihmiset ovat näin vihamielisiä eläinten hyvinvointiparannuksia kohtaan. Tämä asetelma pitää purkaa”, Kivelä sanoo.

Hän viittaa tällä hallituspuolueista esimerkiksi keskustaan sekä tuottajajärjestö MTK:hon.

"En näe sitä hyvänä edunvalvontana MTK:n puolelta, ettei Suomi enää kuulu hyvinvoinnin edelläkävijämaihin."

Kivelän mukaan on tärkeää purkaa asetelma, että eläinten hyvinvointi olisi este maaseudun kehittämiselle.

"Osa päättäjistä elää rinnakkaistodellisuudessa. Ei olla havahduttu siihen, että maailma on muuttunut. Eläinten hyvinvointi on maaseudun kehittämisen edellytys. Emme voi kilpailla bulkkituotannolla."

Ymmärretäänkö Animaliassa, millaisessa taloustilanteessa tiloilla kamppaillaan?

"Ymmärrämme realiteetit. Monissa vaatimuksissa on lähdetty siitä, että kyse on pitkistä siirtymäajoista."

Tuoreimman Eurobarometri-kyselyn mukaan 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että eläinten hyvinvoinnin pitäisi parantua nykyisestä. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2006. Tuolloin tulos oli 67 prosenttia.

Kivelä ei usko, että uuden lain vaikutuksia tarkastellaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä.

Hän vertaa nykyistä tilannetta sikojen saparoiden typistämiskieltoon vuonna 2002.

"Silloin typistämiskielto herätti myös vastustusta. Nyt tuottajat ovat saparollisista sioistaan ylpeitä."