Ympäristöministeri Mikkonen: Turpeen luokituksen vaihtaminen uusiutuvaksi ei hyödytä mitään – myöntää, että turveyrittäjien ahdingon ennakoinnissa epäonnistuttiin

Krista Mikkonen arvelee, että soiden ennallistaminen ja siihen suunnatut rahat tuovat uutta työtä turvevaltaisille alueille. Kuva: Sanne Katainen

Turveyrittäjät vaativat turpeen luokittelua uusiutuvaksi energiaksi, kuten Ruotsissa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan luokituksen muuttaminen myös Suomessa uusiutumattomasta hitaasti uusiutuvaksi ei muuttaisi mitään, koska EU:ssa turve luokitellaan joka tapauksessa uusiutumattomaksi energiamuodoksi. Turve on ja pysyy päästökaupan piirissä.

Biologina Mikkonen pitäisi omituisena, jos biologisia faktoja alettaisiin muuttaa poliittisilla päätöksillä. Luokituksen muuttaminen uusiutuvaksi ei poistaisi sitä tosiasiaa, että turpeen uusiutuminen kestää tuhansia vuosia.

"Ihmisikään verrattuna se on uusiutumatonta", Mikkonen sanoi ympäristöministeriön infossa perjantaina.

Mikkonen pahoittelee turveyrittäjien ahdinkoa.

"Valtio on epäonnistunut siinä, ettei murrokseen ole pystytty varautumaan paremmin, vaikka on jo pitkään tiedetty, että turpeen energiakäytöstä on luovuttava."

Elinkeinostaan luopuvia turveyrittäjiä autetaan 70 miljoonan euron luopumispaketilla. Tukea ohjataan myös reilun siirtymän rahastosta ja aluerahastoista. Turpeen parissa työskenteleviä autetaan vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen.

Ministeri arvelee, että soiden ennallistaminen ja siihen suunnatut rahat tuovat uutta työtä turvevaltaisille alueille.

Turpeenpoltto jatkuu pienissä laitoksissa pidempään. Niiden päästöjen kompensoimiseksi joudutaan Mikkosen mukaan hakemaan ratkaisuja maankäyttösektorilta, jossa voidaan sitoa hiiltä.

Pieniä päästövähennyskertymiä haetaan esimerkiksi maataloudesta ja rakennusten lämmityksestä.

Lue myös:

"Hienoa nähdä täällä suomalaisia turverekkoja, kohta meillä on vain venäläisiä" – turvemarssi eduskuntatalolle sujui rauhallisesti

Hallitus vahvisti: Turveyrittäjille tänä vuonna 60 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 10 miljoonaa