Ainoastaan Helsinki kaataa lunta mereen – syynä hankala maantiede: ”Mereen kaataminen on ollut huonoista vaihtoehdoista vähiten huono”

Lunta kipattiin mereen Hernesaaren rannassa Helsingissä maanantaina. Kuva: Kari Salonen

Lumen mukana mereen päätyy kaikkea muutakin. Kaduilla on monenlaista roskaa tupakantumpeista kasvomaskeihin, ja lisää irtomateriaalia tarttuu lumeen renkaista, asfaltista ja tiehen maalatuista merkinnöistä. Kuva: Kari Salonen

Lunta toivotaan ja odotetaan, mutta kun sitä sataa, se pitää siirtää pois ihmisten ja autojen tieltä. Auratun lumen sijoittaminen on etenkin Helsingissä hankalaa.

Keskivertotalvena Helsingin kaduilta aurataan noin 50 000 kuormaa lunta, mutta runsaslumisena talvena määrä voi olla jopa 300 000 kuormaa, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen.

Lunta kuljetetaan viiteen paikkaan maalle läjitettäväksi sekä kahteen paikkaan jätevedenpuhdistamolta poistuvan, puhdistetun jäteveden sekaan sulamaan. Suurin yksittäinen lumenkaatopaikka on kuitenkin meri.

Hernesaaren eteläkärjessä kaadetaan mereen lumisena talvena jopa 60 000 kuormaa lunta. Kyseessä on Suomen ainoa paikka, jossa lunta kaadetaan vesistöön.

Lunta joudutaan vuodesta toiseen kaatamaan Helsingissä mereen, sillä auratun lumen sijoittaminen on kaupungin maantieteen vuoksi ongelmallista, Nikunen kertoo.

”Helsingin kantakaupunki on niemellä ja myös ympäröivä kaupunki on tiiviisti rakennettu. Mereen kaataminen on ollut huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.”

Mereen kaatamisen vaihtoehto olisi ajaa kaikki lumet kauas sisämaahan, mutta Nikusen mukaan rekkarallissakaan ei olisi järkeä, koska rekkajonot tukkisivat tiet ja aiheuttaisivat lisää päästöjä.

Lumen sulattaminen olisi sinänsä hyvä vaihtoehto, mutta siinäkään ei ole järkeä, jos sulattamista varten joudutaan erikseen tuottamaan lämpöä.

Nikunen kertoo, että viime vuonna lumen sulattamista kokeiltiin jätevedenpuhdistamon vastapuhdistetulla lämpimällä vedellä, jota suihkutettiin paineella lumeen. Tämän jälkeen sulamisvedestä suodatettiin roskat pois.

Tällaisia sulatusjärjestelmiä tarvittaisiin Nikusen mukaan kuitenkin satoja, ennen kuin mereen kaataminen voitaisiin lopettaa. Hän pitääkin lumen sulattamista todennäköisenä ratkaisuna 2020-luvun loppupuolella, kun Helsingin kaukolämpöä aletaan tuottaa hiilivoiman sijaan ympäristöystävällisemmillä ratkaisuilla, kuten geotermisellä energialla.

Kaduilta päätyy roskaa mereen muutenkin kuin auratun lumen mukana, Nikunen huomauttaa. Hulevedet, eli katujen sadevesiviemäreihin päätyvät vedet, johdetaan yleensä sellaisenaan vesistöihin ilman jätevedenpuhdistusta.

”Hulevesien mukana päätyy roskaa vesistöihin kaikkialla Suomessa”, Nikunen lisää.

Lumi itsessään ei ole meressä ongelma, sillä vettähän lumikin on. Ongelma on se, että kaduilta aurattu lumi on likaista, Nikunen tiivistää.

Hiekoitushiekka ja -sepeli on helppo ruopata pois merenpohjasta, mutta lumen mukana mereen päätyy kaikkea muutakin. Kaduilla on monenlaista roskaa tupakantumpeista kasvomaskeihin, ja lisää irtomateriaalia tarttuu lumeen renkaista, asfaltista ja tiehen maalatuista merkinnöistä.

Isompien kelluvien roskien pyydystämiseksi Hernesaaren edustalle on levitetty verhopuomi, mutta pienet hituset pääsevät meriveden virtauksen mukana sen ohi ja ajautuvat ties minne.

Ajan mittaan roskat hajoavat yhä pienemmiksi partikkeleiksi, mikä osaltaan lisää meren mikromuoviongelmaa.

Lue lisää:

Helen lopettaa kivihiilen käytön yli viisi vuotta etuajassa – Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat suljetaan jo lähivuosina