Velallisilla ei ole edelleenkään suurempaa hätää – EKP tyynnyttelee inflaatiopelkoja ja torjuu vielä ennusteet korkojen noususta
Keskuspankin arviot ovat laiha lohtu niille, joita polttonesteiden ja raaka-aineiden hintojen nousu rokottaa jo nyt raskaasti.
Euroalueen kiihtyvä inflaatio näkyy myös Suomessa polttonesteiden hintojen nousuna. Kuva: Carolina HusuEuroopan keskuspankin neuvosto ei käytännössä muuttanut joulukuussa tekemiään rahapolitiikan linjauksia millään tavalla. Lainojen osto-ohjelmia jatketaan eikä korkoja olla nostamassa.
EKP:ltä odotettiin jonkinlaista reivausta jo nyt, koska tammikuun inflaatio nousi ennakko-odotusten vastaisesti euroalueella 5,1 prosenttiin. Ekonomistit ennustivat, että nousu olisi hidastunut 4,2 prosenttiin.
Pankin pääjohtaja Christine Lagarde korosti Frankfurtissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että rahapolitiikkaa voidaan kiristää, jos hintojen nousu muuttuu pysyväksi. Toistaiseksi keskuspankkiirit näkevät kuitenkin vain lyhytaikaisia riskejä.
OP ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen luonnehti tammikuun inflaatiolukuja Twitterissä "aikamoiseksi pommiksi". Heiskanen epäili, ettei keskuspankki voisi jatkaa joulukuun nuoteilla.
PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari näki "sanoituksessa" jo eroja, vaikka mitään toimenpiteitä ei tehty.
"Kyllähän siellä nyt painotettiin entistä selvemmin, että ollaan valmiita toimimaan", Huovari sanoo.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää jonkinlaisena muutoksena sitä, että EKP puhuu nyt vain rahapolitiikan mahdollisesta kiristämisestä eikä enää siitä, että myös toiseen suuntaan voidaan mennä, jos tilanne niin vaatii.
EKP:n pyörittely on joka tapauksessa laiha lohtu niille EU-maille, joissa hinnat laukkaavat kovaa vauhtia. Virossa ja Liettuassa ollaan jo selvästi yli kymmenessä prosentissa ja Saksassakin inflaatio on viiden prosentin tuntumassa.
Unionin toiseksi suurin maa Ranska tasapainottaa tilannetta 3,3 prosentin inflaatiolla. Myös Suomi kuuluu 3,4 prosentilla inflaatiovertailun häntäpäähän.
Hintoja nostavat euroalueella sekä energia että elintarvikkeet. Energian hinta kipusi tammikuussa 28,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja ruuan hinta nousi 5,2 prosenttia.
Energiasta ja ruuasta puhdistettu pohjainflaatio hidastui 2,3 prosenttiin. Ekonomistit varoittavat kuitenkin, että jos energian hintaralli jatkuu pitkään, se nostaa ennemmin tai myöhemmin myös palkkoja ja muita hintoja. Vielä tätä ei ole nähty.
Erityisesti kaasun hinta on noussut ja nousee edelleen voimakkaasti. Se näkyy sekä Saksan että Baltian maiden inflaatioluvuissa. Suomessa energia vaikuttaa vähemmän, koska meillä kaasun merkitys on hyvin pieni.
Toisaalta myös Suomessa polttonesteiden ja raaka-aineiden korkeat hinnat tuntuvat jo monilla aloilla.
"Esimerkiksi maatiloilla tuotantopanosten hinnat ovat nousseet ja toki inflaatio syö palkansaajien ostovoimaa", PTT:n Huovari muistuttaa.
Vaikka Suomessa käytetään kaasua vähän, sen hinnan nousu on näkynyt muiden muassa lannoitteiden hinnoissa eikä nopeaa helpotusta ole luvassa.
"Geopolitiikka vaikuttaa nyt erityisesti kaasun ja öljyn hintaan", Huovari jatkaa.
Etlan Kangasharjun mukaan kiihtyvä inflaatio ja mahdollinen korkojen nousu myöhemmin tänä vuonna ei vielä ole suuri riski velallisille, koska lähtötaso on erittäin matala. Suomen valtiolla sitä vastoin on syytä huoleen.
"Me olemme jo nyt räjähtävällä velkauralla ja kulut kasvavat nopeasti, jos korot lähtevät nousuun", Kangasharju muistuttaa.
Lue lisää:
Danske Bank: Huoli inflaatiosta ja korkojen noususta ajaa asiakkaita korkosuojauksiin
EU:n "yhtenäisessä" Venäjä-linjassa on vähintään Saksan mentävä halkeama
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
