EU:n maatalouspolitiikan uudistus edelleen kesken
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistuksen yksityiskohdat ovat edelleen auki.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) toisti perjantaina, että Suomi ei vastusta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan viherryttämistä
”Uudistus on tehtävä järkevällä tavalla”, Koskinen sanoi. Mitä se käytännössä tarkoittaa, jäi auki perjantaina Helsingissä pidetyssä keskustelutilaisuudessa.
Yksityiskohtiin päästään paneutumaan, kun EU päättää capin rahoituksesta.Päätöstä rahoituskehyksestä odotetaan vuoden loppuun mennessä.
Kokonaisuudessaan capin pitäisi olla valmis ensi vuoden kevääseen mennessä, jotta se voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2014 alussa.
Viherryttämiseen kuuluu kolme periaatetta, joiden perusteella tuet jaettaisiin.
Ne ovat viljelyn monipuolistaminen, pysyvän nurmen säilyttäminen ja ekologinen ala.
Komission ehdotuksen mukaan yli kolmen hehtaarin tiloilla pitäisi viljellä kolmea eri kasvia. Vaatimus ei koskisi kokonaan nurmella olevia tiloja eikä alle kolmen hehtaarin tiloja.
Luomutilat saisivat tukea koosta riippumatta.
Päätöksiä ehdotuksesta ei ole tehty.
”Komission tekemä ehdotus ei miellytä yhtäkään jäsenmaata”, sanoo maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Muitakin ehdotuksia asiasta on.
Europarlamentaarikko Capoulas Santosin mietintö lähtee siitä, että 5–20 hehtaarin tiloille riittäisi kaksi kasvia. Tämä ei koskisi tiloja, jotka ovat kokonaan nurmella.
Myös niin sanottu ruokalistamallia on tarjottu viherryttämisen ratkaisuksi. Siinä jäsenmaat saisivat valita useista eri vaihtoehdoista itselleen sopivat toimenpiteet.
Viherryttämistä on ehdotettu yhdistettäväksi myös suorien tukien täydentäviin ehtoihin.
Eräs keskeisimmistä kysymyksistä cap-neuvotteluissa on, millä perusteella suoria tukia maksetaan kaudella 2014–2020.
Pienimmät jäsenmaat vaativat, että tuet jakautuisivat tasaisemmin jäsenmaiden kesken. Vaatijoiden joukossa ovat erityisesti Baltian maat.
Komissio ehdottaa suoriin tukiin maltillisia muutoksia.
Suomen kannalta keskeistä on, miten maaseudun kehittämisen rahat jaetaan uudella kaudella. Jos näitä rahoja halutaan tasata, menettää Suomi rahoitusosuuttaan.
Nyt Suomi saa keskimääräistä enemmän tukea maaseudun kehittämisen varojen kautta.
Tällä kaudella tuotantoon sidottujen tukien osuus on ollut 10 prosenttia. Suomen tavoitteena on nostaa osuutta seuraavalle kaudelle.
Tuotantoon sidottuihin tukiin ei kohdistu suuria vähennyspaineita, kertoo Valonen
ELINA HELMANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
