Skopjen-lennoilta todetut tartunnat kirjautuvat THL:n rekistereihin useamman päivän viiveellä – suurten lähetemäärien käsittely hidastuttaa prosessia

Skopjesta Turkuun saapuneiden lentojen matkustajien testaaminen aloitettiin reilu viikko sitten. LEHTIKUVA / Jussi Nukari 

Pohjois-Makedonian Skopjen lentojen siirtyminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronavirustartuntojen määrää kuvaaviin rekistereihin ottaa aikaa. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jutta Peltoniemi kertoo, että viimeisimmän Skopjen lennon tuloksia aletaan vasta nähdä kuntien tartuntamäärissä.

"Kun teemme massatestausta, niin tulee aina rekisteriviiveitä. Helsinki kertoi erotelleensa massatestauksen tulokset muista, joten täytyy katsoa, miten jatkossa tehdään. Voi olla, että viimeisimmän lennon tuloksia aletaan nähdä tänään tai huomenna THL:n kuntakohtaisissa rekistereissä", Peltoniemi arvioi.

Viimeisimmät lennot Skopjesta saapuivat lauantaina ja tiistaina.

Matkustajien mahdolliset koronatartunnat ilmestyvät THL:n rekistereihin viiveellä, vaikka niistä tiedotetaankin julkisesti heti kun tulokset selviävät.

"Ne tulevat todennäköisesti useimmiten useamman päivän viiveellä. Ensimmäisen lennon (lauantaina otettujen) testien tuloksia alettiin nähdä seuraavana keskiviikkona. Tuolloin Turussa raportoitiin THL:n rekisterissä 14 koronavirustartuntaa. Ne pitivät sisällään näitä kyseisen lennon tartuntoja", Peltoniemi kertoo.

"Lentokentällä ei ole potilastietojärjestelmää, eli emme pysty siellä tekemään lähetteitä. Siinä mielessä tilanne on erilainen kun normaalisti. Siinä syntyy viivettä, kun meidän pitää tehdä suuri määrä lähetteitä jälkikäteen. Sen lisäksi meidän pitää myös yhdistää lähetteen ja laboratorionäytteen koodit", hän kertoo prosessista.

Skopjesta Turkuun tulleilla lennoilta on matkustajia ollut muualtakin kuin Turusta. Peltoniemi toteaa, että kaikkia tartuntoja ei kirjata siis saapumispaikkaan, vaan myös muualle.

"Se riippuu hieman siitä mihin he ovat menossa. Suurimmalla osalla on kuitenkin Suomessa osoite, johon he ovat matkalla", Peltoniemi sanoo.

Osoitteen kunta, minne matkustaja suuntaa karanteeniaan viettämään, merkitään myös tartunnan kohdalle. Turisteilla määritelmä on eri.

"Jos tartunnan on saanut turisti, ja hän sairastuu Turussa, niin sellaisessa tilanteessa hänen tartuntansa kirjataan Turkuun. Vaikka hän ei muuten täällä asuisikaan. Merkitseminen tapahtuu väliaikaisen oleskelupaikan mukaisesti", Peltoniemi kertoo.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt hankkia uuden diagnostiikkalaitteiston, joka mahdollistaa jopa 5 000 koronavirustestin analysoimisen vuorokaudessa.

Tällä hetkellä sairaanhoitopiirissä testataan keskimäärin 700 näytettä vuorokaudessa. Sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl kertoo STT:lle, että tällä hetkellä laboratoriolaitteisto analysoi maksimissaan noin 1 500–1 800 näytettä vuorokaudessa. Enimmillään Tyksin kliinisen mikrobiologian laboratorio on ottanut 1 100 näytettä vuorokaudessa.

Bergendahlin mukaan näytteiden keräämisen kapasiteetti on myös tärkeä muistaa. Testauskapasiteettiin liittyy näytteenotto ja tuloksen määrittäminen.

"Julkisuudessa menee vähän sekaisin se, mikä on testauskapasiteetti", Bergendahl sanoo.

Sairaanhoitopiirin johtajan mukaan laiteinvestoinnin lisäksi sairaanhoitopiirissä panostetaan siihen, että näytteenottokapasiteettia voidaan lisätä.

"Tämä laitteisto helpottaa sitä, että voimme vapauttaa henkilöstöä muihin tehtäviin."

Testauskapasiteetin nostaminen aiheuttaa noin 1,5 miljoonan euron lisäkulut tälle vuodelle. Uuden laiteinvestoinnin arvo tästä on noin 320 000 euroa.

Sairaanhoitopiirissä toivotaan, että valtiovalta korvaa nämä sekä muut testauskapasiteetin kustannukset täysimääräisesti, kuten julkisuudessa on esitetty.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan koko maan testaustarve on noin 20 000 testiä vuorokaudessa.