Halvan öljyn takia hoippuva Venäjä ei tuo vetoa Suomen talouteen
Konepajayhtiö Wärtsilä aikoo pysyä Venäjän markkinoilla vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Asentaja Tero Annala kokosi W32-moottoria yhtiön Vaasan tehtaalla tiistaina. Jyrki Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoÖljyn hinnan romahdus painaa Venäjä taloutta ja suomalaisyritysten vientinäkymiä vielä pitkään.
”Venäjä hukkasi mahdollisuuden uudistaa talouttaan. Tilanne ei parane, elleivät raaka-aineiden hinnat nouse”, tuotantotalouden professori Juha Väätänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo.
Väätäsen mukaan Venäjän talouden suurin ongelma on kilpailukyvyn puute. ”Palkat karkasivat käsistä, kun öljyn hinta oli korkealla. Uutta tuotantoa ei ole pystytty kehittämään.”
Pidemmällä aikavälillä öljyn varaan perustuvaa taloutta uhkaa myös siirtyminen uusiutuvaan energiaan.
”Euroopan energiamarkkinoille on myös tullut uusia kilpailijoita, kuten Saudi-Arabia.”
Öljyn hinnan ennustetaan pysyvän matalalla tasolla vielä pitkään. Vielä vuosi sitten Venäjän valtion budjetti tehtiin 100 dollarin tynnyrihinnan mukaan, kun nyt hinta on 45 dollarin tuntumassa.
Suomen Pankki ennustaa Venäjän talouden supistuvan neljä prosenttia tänä vuonna ja kaksi prosenttia ensi vuonna. Tuonti supistuu vielä paljon rajummin.
”Eniten olen huolissani suomalaisten investointitavaroiden viennistä. Jos Venäjän teollisuus ei investoi, ei ole vientiäkään”, Väätänen arvioi.
Suomen tärkeimpiä vientituotteita Venäjälle ovat olleet koneet ja laitteet sekä metalli- paperi- ja kemianteollisuuden tuotteet. Elintarviketeollisuuden tilannetta Väätänen pitää lohdullisempana.
”Ruualla on aina kysyntää. Ainoa haaste on ruplan kurssi, joka on tuontielintarvikkeiden kannalta liian halpa.”
Professori arvioi, että suomalaiselintarvikkeet voisivat pärjätä, jos 60 ruplaa vastaisi yhtä euroa. Nyt kurssi pyörii 70:n tuntumassa.
Venäjän valtiolla on käytössään iso reservirahasto, jolla se nyt paikkaa alijäämäistä budjettiaan. Rahat eivät ole loppumassa heti, mutta talouden elvytysvara on silti rajallinen.
”Talousvaikeuksien myötä Venäjä on vahvistanut taloussuhteitaan esimerkiksi Turkin, Intian ja Iranin kanssa. Toisaalta on painostettu sotateollisuuteen maan sisäisen talouden pyörittämisessä”, tutkijatohtori Hanna Smith Helsingin Yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo.
Väätänen pitää mahdollisena, että Venäjän ja EU:n keskinäiset talouspakotteet voisivat purkautua jo ensi keväänä.
Hän muistuttaa, että niiden jatkaminen vaatii EU-mailta yksimielisyyttä.
”Yksi keino poistua Ukrainasta on vain unohtaa koko asia. Venäjällä on myös ymmärretty, ettei se pärjää ilman länsimaista teknologiaa”, Väätänen toteaa.
Smithin mielestä Venäjän tavoitteena on talouspakotteiden purkaminen, mutta yhteisymmärrys länsimaiden kanssa ei ole lähellä.
”Lännessä ajatellaan, että Ukrainan pitäisi saada kontrolli omalle rajalleen, ja tästä ollaan älyttömän kaukana. En usko, että pakotteet olisivat poistumassa lähiaikoina.”
Niklas Holmberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
