Vientiteollisuus ei halua enää uusia rasitteita
Vientiteollisuus ei kaipaa uusia rasitteita harteilleen, kuuluu keskeisten vientiteollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen vetoomus hallitukselle.
Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Jorma Turunen sanoo, että alan suurin toive on, että hallitus pitää kiinni vuosi tehdystä päätöksestä. Puolestaan pahin pelko on, että kehysriihessä päätös rikotaan.
Uusien kustannusten tai verojen sijasta vientiteollisuuden edustajat toivovat, että hallitus leikkaa kehysriihessä julkisia menoja, eikä verota yksityisten yritysten kukkaroita.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto asettaisikin sopeutustoimien painon yksityisen sektorin sijasta julkiselle sektorille.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala odottaa toimia, joilla synnytettäisiin uusia teollisuuden investointeja. Niitä syntyy, jos teollisuuspolitiikka on vakaata ja ennakoitavaa.
Vanhalan mielestä energiapolitiikan alalla Suomesta pitäisi tehdä energian viejä. Hän kummastelee investointien ja ympäristökysymysten vastakkainasettelua.
”En usko, että kukaan teollisuuden toimija haluaa ympäristölle pahaa”, hän viitoittaa.
Vanhala kaipaa esimerkiksi vauhtia turveteollisuuden investointeihin Pohjois-Suomessa.
Investointien vuosittainen määrä on hyvä talouden mittari. Luvut ovat olleet tasaisessa laskusuunnassa viimeiset vuodet.
Teollisuuden ammattiliiton (TEAM) puheenjohtaja Timo Vallittu uskoo, että investointeja voitaisiin edistää esimerkiksi ylimääräisillä poistovähennyksillä tai uusilla investointituilla.
Vientiteollisuuden pullonkauloja avattaisiin, jos valtion kasvattaisi esimerkiksi Finnveralle annettavia vientilainoja ja -takuita. Nyt katto on asetettu kolmeen miljardiin euroon.
Metalliliitto antaisi rahoittajalle entistä enemmän valtuuksia päättää rahoitushankkeita. Tai vastaavasti elinkeinoministeriö voisi käsitellä eri vientihankkeet nopeutetulla aikataululla.
Aallon mielestä rahoitettavien hankkeiden yhdeksi kriteeriksi voitaisiin ottaa työllistämisvaikutus kotimaassa.
Turusen mukaan vientiluottopäätöksiä on iso nippu jonossa. Päätöksiä ei ole kuitenkaan tehty.
”Monet suomalaisyritysten ulkomaiset kilpailijat menestyvät markkinoilla pelkästään parempia rahoitusvälineiden vuoksi”, hän mainitsee.
Metsäteollisuudelle uusia kustannuksia syntyisi, jos hallitus peruisi joukon ”ympäristölle haitallisia” tukia.
Lista on valmisteltu valtiovarainministeriön johdolla.
Siihen on kirjattu muun muassa energiaintensiivisten alojen veronpalautukset, teollisuuden alempi sähköverokanta, turpeen normaalia alempi verokanta ja metsätalouden tuet.
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kuoppaisi koko listan. Hän muistuttaa, että vuonna 2012 käyttöön otettu energiaveroleikkuri paransi tuntuvasi Suomen teollisuuden kilpailukykyä.
Kehysriihen huonot päätökset siirtäisivät tuotantoa Suomesta pois, hän totesi.
”Teollisuuden verotasoa pitää verrata ulkomaisiin kilpailijoihin, eikä kotitalouksiin tai palveluyrityksiin”, hän sanoo.
Metsäteollisuus haluaa hallituksen pöydälle myös teollisuudelle annettava päästökauppahyvitykset.
Jaatinen sanoo, että valtiontuki on toteutettavissa EU:n sallimien säännösten puitteissa.
Hän ei halua puhua tarkoista summista, mutta kyse on useista kymmenistä miljoonista.
Tuet ovat käytössä muun muassa Hollannissa, Saksassa, Belgiassa ja Britanniassa.
Järjestön arvion mukaan Saksassa tukea maksetaan yrityksille pian noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
