Saaristomeren särkisaalis tapissa, lahnan pyyntiä voisi vielä lisätä – pyynnin toivotaan jatkuvan, vaikka palkkioraha loppuu

Särkikalojen pyyntiä ja hyötykäyttöä ihmisravinnoksi on edistetty viime vuosina. Kuva: Markku Vuorikari

Särkikalojen tehostettu pyynti Saaristomerellä on kestävällä pohjalla, arvioi Luonnonvarakeskus Luke.

Tehostettua pyyntiä on harjoitettu noin kymmenen vuoden ajan.

Särki- ja lahnasaaliit ovat moninkertaistuneet entiseen verrattuna. 2000-luvun alussa molempia lajeja pyydettiin Saaristomereltä noin 150 tonnia vuodessa. Määrään sisältyvät sekä kaupallinen että vapaa-ajankalastus.

Tehostettu pyynti alkoi vuosina 2011–2012. Sen jälkeen kaupalliset kalastajat nostivat enimmillään 500 tonnia särki­kalaa vuodessa. Se on viisi kertaa enemmän kuin vuosi­tuhannen alun kaupallinen särki­kalasaalis.

Pyyntiä lisättiin kahdessa eri hankkeessa maksamalla kalastajille ympäristöpalkkio­ta. Tavoitteena on ollut lisätä särki­kalojen hyötykäyttöä ihmis­ravinnoksi. Kalojen mukana merestä poistuu samalla ylimääräisiä ravinteita.

John Nurmisen Säätiön rahoittaman hankkeen aikana särki­kalasta on kehitetty kaupallinen tuote. Apetit valmistaa Keskolle Saaristomeren särjestä ja lahnasta kalapihvejä Säkylän tehtaallaan.

Säätiö on maksanut kalastajille fosforinpoistopalkkiona 53 senttiä kilolta.

Fosforipalkkion maksu loppuu tämän vuoden jälkeen, mutta toiveissa on, että tehostettu kalastus jatkuisi, sanoo projektipäällikkö Miina Mäki John Nurmisen Säätiöstä.

Palkkio on kompensoinut myös vaivaa, jota kalastajat ovat nähneet muiden kalojen poistamiseksi pyydyksistä säätiön hankkeen sääntöjen mukaisesti.

”En usko, että fosforipalkkio on kalastajille se ratkaiseva juttu, vaan varmuus siitä, että pyyntiin kannattaa edelleenkin panostaa. Kalastajat, jotka ovat uskaltaneet lähteä särki­kalastukseen mukaan, ovat ottaneet riskejä ja investoineet esimerkiksi pyydyksiin. Fosforinpoisto­palkkio on kompensoinut riskejä.”

Säätiö jatkaa työtä särkikalojen hyödyntämisen hyväksi edelleen.

”Nyt, kun kysyntää kalalle on, kalastuksellekin on edellytykset. Mutta toimitusketjussa on pullonkauloja, esimerkiksi pieniä yrityksiä, joiden toimintaan liittyy epävarmuuksia. Emme häivy tämän vuoden jälkeen takavasemmalle, vaan pyrimme edelleen tuomaan yhteen ketjun eri tekijöitä.”

Luken mukaan särjen kokonaissaalis Saaristomerellä, yli 400 tonnia, on ollut viime vuosina lähellä korkeinta kestävää määrää.

Saalisnäytteiden perusteella särkikanta painottuu nyt entistä voimakkaammin pieniin ja nuoriin kaloihin. Särjen kaupallinen saalis on hieman hiipunut viime vuosina.

Sen sijaan lahnan pyyntiä voisi vielä lisätä nykyisestä noin 350 tonnista vuotta kohti kestävyyden vaarantumatta.

Tulokset perustuvat saalisnäytteiden mittauksiin. Luken mukaan tulokset ovat suuntaa antavia.

Tutkimuksessa ei ole otettu huomioon kalojen vuosiluokkien mahdollista vaihtelua. Kalastuksen valikoivuuden oletetaan pysyneen vakaana vuodesta toiseen.