Pääkaupunkiseudun yrittäjät: Julkisissa hankinnoissa pärjää vain, jos kuuluu hyvä veli -verkostoon
Uusi hankintalaki tuli voimaan viime vuonna.
Yrittäjille suunnatun kyselyn perusteella pienhankinnoista rahat valuvat ennalta valittujen yritysten taskuihin. Kuva: Jaana KankaanpääPääkaupunkiseudun yrittäjät eivät luota tuoreen kyselyn perusteella julkisten hankintojen tasapuolisuuteen. Yrittäjät epäilevät niin sanottujen hyväveli-verkostojen ohjaavan, miten ja mistä hankintoja tehdään.
"Tähän voi vaikuttaa se, ettei julkisia hankintoja ja niiden toimintamekanismeja ehkä tunneta tarpeeksi", hankinta-asiamies Pentti Komssi arvioi tiedotteessa.
Komssi toteaa, että avainasioita kaupunkien luottamuksen parantamisessa ovat tiedottamisen ja läpinäkyvyyden parantaminen.
Yrittäjät arvioivat, että julkisten hankintojen kilpailutukset painottuvat suurimmaksi osaksi hintoihin. Eettisillä näkökohdilla, innovaatioilla tai parhaimmilla ratkaisulla ei sen sijaan nähdä olevan juurikaan merkitystä. Toisaalta ongelmaksi nähdään myös se, että palvelun tai tuotteen pienhankinnat tehdään kilpailuttamatta suoraan ennakkoon valituilta toimittajajoukolta.
Uusi hankintalaki tuli voimaan viime vuonna. Lakiuudistuksessa yhtenä tavoitteena oli parantaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa, jotta pienillekin yrityksille tarjoutuisi helpommin mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin.
Hankintalain uudistus ei kuitenkaan ole kyselyn perusteella vaikuttanut lainkaan pienten yritysten asemaan julkisissa hankinnoissa.
Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä 35 miljardin euron arvosta. Pääkaupunkiseudulla niitä tehdään noin kahdeksalla miljardilla.
Pääkaupunkiseudun kuntien julkisten hankintojen toimivuutta kartoittava kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2017 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten Yrittäjien jäsenille. Kyselyyn vastasi lähes 500 pääkaupunkiseudun alueen yritystä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
