MTT:n säästökeinot vahvistettiin

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen johtokunta vahvisti perjantaina keinot, joilla MTT:n taloutta ryhdytään tasapainottamaan.

Valtio leikkaa MTT:n rahoitusta ensi vuodesta alkaen neljä miljoonaa euroa eli 11–12 prosenttia, kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila kertoo. Siksi toimintaan on tehtävä melkoisia muutoksia.

Laurilan mukaan tavoitteena on, että perustehtävät hoidetaan budjettileikkauksista huolimatta laadukkaasti.

Apukan ja Karilan koepaikoista luovutaan ensi vuonna. Molemmista paikoista tutkijat ovat jo siirtyneet muun tutkimusyhteisön yhteyteen: Rovaniemellä Metsäntutkimuslaitoksen tiloihin ja Mikkelissä yliopistokeskuksen yhteyteen.

MTT:n toiminta ei kummallakaan alueella lopu, Laurila vakuuttaa.

MTT pitää toistaiseksi itsellään tarpeellisen määrän Apukan ja Karilan peltoja, jotta meneillään olevat kokeet saadaan loppuun. Jatkossa koetoiminta siirtyy näillä alueilla sopimustiloille. Kummallakin alueella käydään parhaillaan neuvotteluja 2–3 potentiaalisen yhteistyötilan kanssa.

Valiotaimituotannon taloutta ei tämänhetkisellä toimintamallilla saada tasapainoon, johtokunta totesi. Laukaalla toiminta loppuu kokonaan ja siirtyy vuosien 2013–14 aikana Jokioisiin.

MTT:lle jää jäljelle seitsemän omaa maatilaa. Jokioinen toimii yhteistyössä Ypäjän kanssa. Muita ovat Vihti, Maaninka, Ruukki, Seinäjoki, Sotkamo ja Piikkiö. Piikkiön yksiköllä on kokeita myös Tuorlan maaseutuopiston pelloilla.

Lisäksi MTT:llä on koepaikka Toholammilla.

Mehiläistutkimuksesta MTT luopuu kokonaan. Suomen mehiläishoitajain liiton kanssa käydään neuvotteluja tutkimuslaitteiston siirrosta ja tähän asti kertyneen tietovarannon ylläpidosta.

Myös meijeristä ja juustonvalmistuksesta luovutaan.

Siipikarjatutkimuksessa siirrytään samanlaiseen malliin kuin hevos- ja turkistutkimuksessa jo aiemmin: koetoiminta tehdään jatkossa sopimustiloilla.

Perunabiotekniikkatutkimuksen toimintamallia muutetaan. Limingan vuokratilasta luovutaan ja palvelu ulkoistetaan.

Kaikkiaan säästöistä noin 40 prosenttia toteutetaan keventämällä rakennetta ja hankkimalla lisätuloja, Laurila kertoo. 60 prosenttia syntyy kustannusten leikkauksesta.

SATU LEHTONEN

Avaa artikkelin PDF