Kunnat selvisivät korottamalla veroja

Kunnat ovat karsineet investoinneista. Kuva: KARI SALONEN

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos säilyi lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Tulos oli 1,86 miljardia euroa, mistä 1,4 miljardia euroa johtui EU-direktiivin edellyttämästä yhtiöittämisestä. Se muuttaa kirjanpitoa mutta ei paranna kuntien rahoitusasemaa.

Yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua kaksi prosenttia edellisvuodesta. Vuosikate oli nyt negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Viittä pientä kuntaa odottanee kriisikuntamenettely.

Kuntien verotulot kasvoivat heikosti ja menot lisääntyivät, koska yleinen talouskehitys oli heikkoa ja työttömyys kasvoi.

Verotulotkin kasvoivat vain 1,3 prosenttia, 390 miljoonaa, vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Keskimääräinen kuntaveroprosentti oli viime vuonna 19,74 ja vaihteluväli 16,50-22,50.

Taloutta kiristi kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien leikkaukset 360 miljoonan eurolla eli 1,3 prosentilla. Niitä korvattiin juuri veronkorotuksilla.

Kuntien taloutta kannatteli tarmokas sopeutus. Esimerkiksi henkilöstöstä sopeutettiin 400 miljoonaa euroa.

”Kunnat ovat todella sopeuttaneet menojaan ja pyrkineet siihen, että talous olisi tasapainossa. Ilman valtionosuusleikkauksia se olisi tasapainossa, eikä veronkorotuksia olisi tarvittu”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoi keskiviikkona esitellessään kuntien tilinpäätöstietoja.

Kuntien lainakanta oli kasvoi 2542 eurosta keskimäärin 2733 euroon. Kokonaismäärä vaihteli kuntakohtaisesti noin nollasta 7000 euroon, mutta kuntakoolla ei ollut pottiin juurikaan merkitystä.

Velkaantumista selittävät investoinnit, sillä raha ei riittänyt valtionosuuksien leikkausten ja heikon verotulokehityksen vuoksi. Syömävelkaa ei juurikaan otettu.

Velkaantuminen jatkuu, sillä kunnissa on kouluihin, teihin ja muihin perustarpeisiin ja korjausvelkaan liittyviä investointitarpeita. ”Kunnat eivät rakenna golf-kenttiä”, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoi.