Vastaus Juha Ruisniemelle
Juha Ruisniemi kirjoitti (MT 15.4.) koulutusuudistuksesta ja toivoi minulta selvennystä.
Toisen asteen rakenneuudistus oli osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa ja sillä toivottiin saavutettavan 260 miljoonan euron säästöt. Halusin toteuttaa uudistuksen siten, että lukio- ja ammatillisen koulutuksen saavutettavuudesta pidetään kiinni koko maassa niin, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus hakeutua toisen asteen koulutukseen lähellä kotia.
Koulutuksen järjestäjäverkkouudistuksen tavoitteena oli vähentää koulutuksen järjestäjien lukumäärää, ei toimipisteiden määrää. Suuremmilla toimijoilla olisi ollut paremmat edellytykset säilyttää kattava toimipisteverkko lukiokoulutuksen rahoituksen vähetessä.
Rahoitusuudistuksen tavoitteena oli turvata koulutuksen saavutettavuus. Siksi pienten lukioiden tuki esitettiin korvattavaksi haja-asutusalueiden lukioiden saamalla saavutettavuuskorotuksella ja siihen kuuluvalla syrjäisyyskertoimella. Tämä olisi tarkoittanut selkeää lisärahoitusta pienille lukioille.
Oppositio kaatoi järjestäjäverkkouudistuksen sivistysvaliokunnassa. Tämä olisi taannut, että nuoret pääsevät jatkossakin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen riippumatta siitä, missä päin he asuvat.
Ilman järjestäjäverkkouudistusta säästöt uhkasivat realisoitua ympäri Suomea hyvin epätasa-arvoisella tavalla, sattumanvaraisesti ja ilman yhteiskunnallista harkintaa. Siksi en voinut esittää, että lakipaketin toinen osa olisi viety eduskunnassa läpi seurauksista välittämättä. Näin toimimalla toiselle asteelle oltaisi ulotettu 191 miljoonan säästöt ilman, että voitaisiin taata koulutuksen saatavuus kaikilla alueilla.
Toisen asteen rakenne- ja rahoitus kaipaavat pikaisesti uudistamista ja asiaan on palattava tulevan vaalikauden alussa.
Krista Kiuru
opetus- ja viestintäministeri (sd.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
