Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Uuden vihreän ilmastosopimuksen ensimmäiset suuntaviivat julkaistiin – Komissio lupaa metsästrategian, mutta haluaa ennallistaa ja suojella metsiä

    Komissio hyväksyi uuden vihreän sopimuksen keskiviikkona. Se näkyy myös maa- ja metsätaloudessa.
    Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin komission tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa.
    Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin komission tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Kuva: Etienne Ansotte / EU

    EU-komission suurimman ilmasto- ja ympäristöprojektin, Green Dealin ensimmäiset suuntaviivat julkaistiin keskiviikkona. Konkreettista lainsäädäntöä on odotettavissa vasta ensi vuonna, mutta komissio listasi suunnitelmansa siitä, mitä kaikkea sopimus tulee pitämään sisällään.

    "Asetin ilmastotoimet poliittisen toimintani keskiöön. Muutoksen pitää tapahtua kannustimien kautta, puhe ei enää riitä. Näytämme tietä kohti ilmastoneutraaliutta 2050 mennessä", Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi esittäessään uutta sopimusta EU-parlamentin mepeille keskiviikkona.

    Uusi vihreä sopimus sitoo yhteen kaikki EU-politiikan osa-alueet. Von der Leyen nostaa kärkeen panostukset puhtaaseen energiaan, päästökaupan laajentamiseen, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja vihreiden investointien lisäämiseen.

    Von der Leyenin komission tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa.

    "Muutos on käynnistettävä nyt", puheenjohtaja sanoi mepeille.

    Metsät nousevat esiin unionin monimuotoisuusstrategian kautta. Lajikatoa jarruttava lainsäädäntöesitys on määrä julkaista keväällä.

    Komission tiedonannon mukaan metsiin ja niiden käyttöön kohdistuu kasvavaa painetta. Luonnon monimuotoisuutta suojelevan biodiversiteettistrategian lisäksi komissio lupaa julkaista oman metsästrategiansa.

    "Uuden metsästrategian keskeiset tavoitteet ovat tehokas metsitys sekä metsien suojeleminen ja ennallistaminen Euroopassa, jotta voimme lisätä hiilidioksidin sidontaa, vähentää metsäpaloja ja edistää biotaloutta", komissio kertoo.

    MT:n virkamieslähteiden mukaan tarkoituksena on asettaa tavoitemäärät suojeltaville ja ennallistettaville metsille. Suomen metsäalan mielestä on tärkeä pitää huolta siitä, että myös metsien talouskäyttö on huomioitu vihreässä sopimuksessa.

    Maatalouden päästöjen vähennystä varten komissio aikoo myös rakentaa oman strategiansa. "Maatilalta ruokapöytään" -tiedonannon tulee olla linjassa EU:n maatalousuudistuksen (cap) kanssa.

    Päästövähennysten lisäksi terveelliseen ruokaketjuun tähtäävässä strategiassa leikataan antibioottien, lannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja lisätään luomutuotantopinta-alojen määrää. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttömääriä halutaan vähentää nykytasosta 50 prosentilla 2030 mennessä, komissiosta vuotaneet esityspaperit kertovat.

    Vihreä sopimus vaikuttaa myös cap-politiikkaan. Jokaisen jäsenmaan tulee valmistella EU:lle omat strategiset suunnitelmansa maatalouspolitiikan toteuttamisesta, joissa tulee ottaa huomioon vihreän sopimuksen edellyttämät ympäristö- ja ilmastovaatimukset.

    Uuden maatalouspolitiikan mukaan 40 prosenttia maatalousrahoituksesta tulee sitoa ilmasto- ja ympäristötoimiin.

    "Komissio aikoo työskennellä yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa varmistaakseen, että maatalouden kansalliset strategiset suunnitelmat heijastavat vihreän sopimuksen sisältämän maatilalta ruokapöytään -strategian tavoitteita."

    Komissio haluaa tarkastella metsiä myös osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa.

    "Strategisten suunnitelmien tulee rohkaista säilyttämään ja hoitamaan metsiä kestävästi", Green Deal tiedonanto selventää.

    Komission yksi konkreettinen esitys on antaa sata miljardia euroa fossiilisista polttoaineista riippuvaisten jäsenmaiden tukemiseen, jotta unioni voisi pyrkiä kohti hiilineutraaliutta 2050 mennessä.

    Von der Leyenin mukaan sadan miljardin rahoitus pitää suunnata alueille ja toimialoille, jotka kärsivät fossiilisista polttoaineista luopumisesta kaikkein kipeimmin. EU:n tavoitteesta saada Euroopasta ilmastoneutraali 2050 mennessä keskustellaan torstaina EU-johtajien huippukokouksessa.

    Puola, Unkari ja Tshekki ovat toistaiseksi jarruttaneet tavoitteeseen sitoutumista.