Sapettaako sähköliittymän kova kuukausimaksu? Näin siitä voisi päästä eroon
Yhdestä sähköliittymästä saa rakentaa omaa jakeluverkkoa useille kiinteistöille, jos ne ovat saman tahon hallinnassa.
Sähköliittymien korkeat kiinteät kustannukset rasittavat varsinkin maaseudulla. Kuva: Viestilehtien arkistoMT kertoi maanantaina, että sähkön siirron kiinteiden maksujen osuus on noussut maaseudulla muutamassa vuodessa 60:stä 70 prosenttiin.
Kiinteä maksu on sitä kovempi, mitä suurempi on pääsulakkeen koko.
Tämä harmittaa erityisesti maatiloilla, jotka saattavat joutua maksamaan koko vuoden ajan kovaa kuukausimaksua yhden kuukauden vuodessa käytettävän viljankuivurin takia.
Herää kysymys, voisiko sähkömaksuaan alentaa jakamalla samaa liittymää useiden käyttäjien kesken.
Jos pääsulakkeen tehoraja ei tule vastaan ja käyttöpaikat sijaitsevat lähellä toisiaan, vaihtoehto voi olla taloudellisesti houkutteleva. Mutta onko se sallittu?
Energiaviraston lakimiehen Heikki Vestmanin mukaan sähkömarkkinalain pääsääntö on, että jakeluverkon haltijalla on yksinoikeus rakentaa vastuualueellaan jakeluverkkoa, ja että sähköverkon käyttämiseen tarvitaan sähköverkkolupa Energiavirastolta.
Sähköverkkoa kiinteistöltä toiselle saa siis vetää lähtökohtaisesti vain jakeluverkon haltijan suostumuksella.
Verkon haltijan monopoliin ja sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuuteen on kuitenkin poikkeuksia.
"Yhdellä kiinteistöllä ja saman tahon hallinnassa olevien naapurikiinteistöjen ryhmällä saa rakentaa vapaasti jakeluverkkoa", Vestman toteaa.
"Kiinteistön ja tällaisen kiinteistöryhmän sisällä saa myös harjoittaa sähköverkkotoimintaa ilman sähköverkkolupaa ja sähkömarkkinalain velvoitteita."
Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä yksikköä.
Kiinteistön hallinta ei edellytä sen omistamista.
Niinpä esimerkiksi oman tilan sähkökeskuksesta saisi vetää sähköt sellaiseen naapurikiinteistöön, jota hallinnoi vuokrasopimuksen perusteella – kunhan vain kiinteistön omistaja hyväksyy järjestelyn.
Toinen poikkeus koskee voimaloiden liittymisjohtoja.
"Pienvoimalasta suoraan käyttöpaikalle rakennetun liittymisjohdon operointiin ei tarvita viraston sähköverkkolupaa, mutta sen rakentamiseen tarvitaan jakeluverkonhaltijan suostumus."
Asuntoyhtiöissä voisi myös olla houkuttelevaa jakaa sähköt asuntoihin kiinteistön pääliittymän kautta ja veloittaa asukkailta kulutus alamittareiden lukemien perusteella.
Tällainen järjestely on Vestmanin mukaan laillinen, mutta ei välttämättä lopullinen. Sähkönkäyttäjällä on ehdoton oikeus kilpailuttaa sähköenergiansa.
"Yhdellä kiinteistöllä voi olla yksi liittymä, mutta jokaisella loppukäyttäjällä pitää olla oikeus kilpailuttaa sähköenergiansa, eli oikeus siirtyä kiinteistön haltijan asiakkuudesta jakeluverkonhaltijan ja oman sähkönmyyjän asiakkaaksi."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
