Tiehöylää käytettiin jolähes sata vuotta sitten

Tiehöyliä eri vuosikymmeniltä. Kimmo Torkkeli Kuva: Viestilehtien arkisto

Ennen vuoden 1918 tielakia maanteiden rakentaminen ja kunnossapito oli maaseudulla maanomistajien velvollisuus. Maantiet oli jaettu osiin, joita maatilat hoitivat maatalouden työkaluilla. Usein tuolloinkin kunnossapito keskitettiin urakoitsijoille.

Mobilian uuteen Koneita tiellä -näyttelyyn on koottu esimerkkejä tiehöylistä 1900-luvun alkuvuosilta alkaen.

Näyttelyn vanhinta kalustoa edustaa helsinkiläisen Ahjon konepajan vuonna 1921 valmistama alkujaan hevosvetoinen Talkoo-tiehöylä. Kahden tai neljän hevosen vetämää, 550-kiloista höylää ajoi yksi mies ja toinen sääti 1,8 metrin levyistä terää.

Moottoroitujen tiehöylien valmistus alkoi vaasalaisella Onkilahden konepajalla ulkomaisilla malleilla vuonna 1925.

Ensimmäisen moottoroidun tiehöylän nimi oli Tiekarhu, jonka mukaan tiehöyliä kutsutaan yleisesti tiekarhuiksi. TVH:n käyttöön tuli vuonna 1925 jo 9 Tiekarhua, joista 4 oli moottorittomia.

Vuoden 1928 lopussa TVH:lla oli 36 tiehöylää ja talvisotaan mennessä noin 200. Niistä valtaosa oli Tiekarhuja. Vuoden 1951 lopussa TVH:lla oli 233 tiehöylää ja vuoden 1959 lopussa niitä oli 330.

1950–1970-luvuilla Lokomon Teräskarhuja ja Vammaksen Tie-Nalleja valmistettiin paljon. Näyttelyssä on vuonna 1954 valmistunut Teräskarhu 9 ja vuonna 1966 valmistunut Tie-Nalle.

Tiehöylien esikuvat oli aikoinaan löydetty Yhdysvalloista. Varsinaisia yhdysvaltalaisia koneita näyttelyssä edustaa vuonna 1962 valmistunut Caterpillar 14 D, joka on palvellut Lapin tiepiiriä. Paremmin Caterpillar tunnettiinkin meillä telapuskukoneistaan.

Kahdella pyörällä -näyttely kertoo puolestaan polkupyörien, moottoripyörien ja mopojen historiasta Suomessa.

Ensimmäiset polkupyörät ja moottoripyörät tulivat Suomeen jo 1800-luvun puolella.

Ilmarenkaiden ja ketjuvedon yleistyminen sai polkupyörän suosion kasvamaan nopeasti 1890-luvulla. Moottoripyörää käytettiin 1920-luvulta lähtien arjen hyötyajoissa.

1950-luku oli kaksipyöräisten kulta-aikaa. Polkupyörä oli käytössä jokaisella, joka sillä vain halusi ajaa. Moottoripyörillä ei ole ollut koskaan niin näkyvää roolia suomalaisessa liikenteessä kuin tuolloin. Myös mopo ilmestyi markkinoille.

Esillä on toistasataa kaksipyöräistä. Painotus on arkikäytössä olleissa kaksipyöräisissä, mutta mukana on myös kilpapolkupyöriä ja -moottoripyöriä sekä poliisin ja armeijan käytössä olleita pyöriä sekä rakennettuja pyöriä. Kotimaiseen pyöräteollisuuteen voi perehtyä Helkaman Hangon tehtaan historiaesittelyssä.

Mukana on myös muutama pyörä, jonka päälle saa mennä ja kokeilla, miltä moottoripyörän selässä istuminen tuntuu. Kuntopyöränkin polkeminen on mahdollista.

Mobilian elokuvateatterissa pyörii kaksipyöräisten mainoksia eri vuosikymmeniltä. Elävän kuvan avulla pääsee myös vuoden 1974 Kontiorallin tunnelmaan.

Kolmas näyttelykokonaisuus esittelee 60-vuotiaan Tekniikan Maailma -lehden liikkuvalle poliisille eri juhlavuosinaan lahjoittamia poliisiautoja sekä lehden historiaa.

MAIKKI KULMALA

Kahdella pyörällä ja Koneita tiellä -näyttelyt 30.11. asti.

TM 60 vuotta -näyttely 31.10. asti. Auto- ja tie-alan valtakunnallinen erikoismuseo Mobilia, Kangasala. www.mobilia.fi

Avaa artikkelin PDF