Valtaosa koululaisista joutuu syömään kiireessä – näin sujuu ruokailu jättikoulussa
77 prosenttia suomalaisista kouluista on varannut liian vähän aikaa kouluruokailuun.
Tieto perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2024 julkaistuun Tea-viisari-tutkimukseen. Sen mukaan vain 23 prosenttia kouluista oli varannut syömiseen yli 25 minuuttia aikaa.
Perusopetuksen kouluruokailusuosituksen mukaan ateriointiin tulisi olla aikaa vähintään 30 minuuttia.
Tea-viisarissa alle 25 minuuttia katsotaan riittämättömäksi ajaksi. Lyhenne tea tulee sanasta terveydenedistämisaktiivisuus.
Kouluilta kysyttiin, mikä on ”lyhyimmän kouluruokailun syömiseen varatun oppilaskohtaisen ajan pituus”.
Tavallisimmin syömiseen on varattu 16–25 minuuttia.
Vastauksista ilmenee, että kiire korostuu etenkin suurten kaupunkien kouluissa, kun taas maaseutumaisissa kunnissa ruokailuaika on pidempi.
Suurissa kaupungeissa 21 prosenttia kouluista ilmoittaa, että oppilaat joutuvat syömään 10–15 minuutissa. Maaseutukouluissa vastaava osuus on 14 prosenttia.
Oppilasmäärältään pienissä, alle 50 oppilaan kouluista 29 prosenttia varaa syömiseen suosituksen mukaisen ajan, yli 25 minuuttia. Yli 500 sadan oppilaan kouluissa vastaava osuus on 21 prosenttia.
Kouluruokasuositusten mukaan sopiva aika lounaan syömiselle on noin kello 11–12.
Kun kouluilta kysyttiin, noudattavatko ne kouluruokailusuosituksia, 64 prosenttia vastasi kyllä.
Vuoden 2023 tiedonkeruussa mukana oli myös tarkempia kysymyksiä kouluruokailun järjestämisestä. Niiden perusteella selvisi, että vain 10 prosenttia kouluista noudattaa kouluruokasuositusta lounaan tarjoamisajan ja lounaaseen käytettävän ajan osalta, THL:n projektipäällikkö Kirsi Wiss kertoo.
”Vain 10 prosenttia kouluista noudattaa kouluruokasuositusta lounaan tarjoamisajan ja lounaaseen käytettävän ajan osalta.”
Kouluruokailun järjestämiseen liittyviin kysymyksiin vastasi 1928 koulua.
Wissin mukaan syömiseen varattuun aikaan ei pitäisi sisältyä jonotukseen ja astianpalautukseen kuluva aika.
Vuoden 2025 kyselyn tuloksia on odotettavissa myöhemmin tänä keväänä.
MT kävi syömässä oululaisessa Kastellin koulussa, jossa on noin 800 oppilasta.
Sen lisäksi monitoimitalossa ruokailee Kastellin lukion ja aikuislukion opiskelijat sekä päiväkodin lapset. 400 henkeä vetävässä ruokalassa syö päivittäin noin 2 000 henkilöä.
”Meillä on porrastuksista riippuen 50–60 minuutin mittainen toimintatunti, jonka aikana käydään syömässä”, Kastellin koulun rehtori Paula Hänninen kertoo.
Ruokailun lisäksi toimintatunnin aikana voi olla tukiopetusta. Monet käyttävät luppoajan esimerkiksi lautapelien pelailuun ja rentoutumiseen.
Alakoululaiset menevät syömään kello 10.25 alkaen. Me menemme jononjatkeeksi 11.25, kun yläkoululaiset ovat juuri päässeet tunneiltaan.
Saan lounasseuraksi Hännisen sekä neljäsluokkalaisen Valpuri Helppikankaan, kahdeksasluokkalaisen Ninni Alitalon ja yhdeksäsluokkalaisen Helmeri Silvennoisen.
Neljä linjastoa vetävät hyvin, ja jonotukseen menee viitisen minuuttia.
Kun kaikkien lautaset ovat tyhjät, kello näyttää tasan 12. Ateriointiin meni siis melko tarkkaan puoli tuntia, kun rauhassa jutellen söi.
Valpuri ja Ninni pitävät tärkeänä, että ruokailun yhteydessä ehtii jutella kavereiden kanssa.
Urheiluluokkaa käyvä Helmeri käyttää ruokailuun joskus 40 minuuttia. Nytkin hän hakee vielä santsiannoksen, kun muut lähtevät palauttamaan astioita.
Jos ruokailuun on varattu liian vähän aikaa, tavallisin seuraus on, että oppilaat eivät ehdi syödä riittävästi, Ruokakasvatusyhdistys Ruukun toiminnanjohtaja Aliisa Hyvönen kertoo.
”Jos on vaikka jotain ruokaa, mitä haluaisi ottaa vain maisteluannoksen ja hakea myöhemmin lisää, niin voi olla, että ei ehdikään hakea lisää.”
”Jos on vaikka jotain ruokaa, mitä haluaisi ottaa vain maisteluannoksen ja hakea myöhemmin lisää, niin voi olla, että ei ehdikään hakea lisää.”
Ruokakasvatuksen kannalta on olennaista, että uusia ruokia voi ensin maistaa ja jos tykkää, niin voi ottaa sitten enemmän.
Jos aikaa on vähän, niin saatetaan ottaa lähtökohtaisesti liian isoja annoksia, mikä puolestaan lisää ruokahävikkiä.
”Syödään silmillä, kun siinä tilanteessa on niin kiire”, Hyvönen kuvailee.
Syy liian kiireiseen ruokailuun piilee niin opetuksen kuin ruokailutilan järjestämisessä.
Usein ruokailutila on liian pieni suhteessa oppilasmäärään, jolloin ruokailuja joudutaan porrastamaan.
”Tilakysymyksiin voidaan vaikuttaa ennen kaikkea silloin, kun rakennetaan uusia kouluja”, Hyvönen toteaa.
Hän liputtaa myös niin sanotun luokkaruokailun puolesta, mikä tarkoittaa, että osa ryhmistä syö omassa opetustilassaan. Siitä on Hyvösen mukaan monissa kouluissa hyviä kokemuksia.
Luokkaruokailu voi olla hyvä erityisesti niille lapsille, joilla on haasteita vaikka keskittymisessä tai sosiaalisissa tilanteissa, koska omassa luokassa ei ole niin paljon muuta hälinää, hän mainitsee.
- Osaston luetuimmat
