Lähiruuan käyttö julkisissa keittiöissä kuntapäättäjistä kiinni
Julkiset keittiöt ostavat vähimmillään vain viisi prosenttia ruuasta omasta maakunnastaan. Kuntapäättäjistä riippuu kuinka paljon lähiruokaa halutaan käyttää.
Sari Päivä huuhtelee perunoita, Palvelukeskus Eedilä, keittiö Kasari, ruoka, Kuva: Kimmo HaimiRuralia-instituutin tutkimuksen mukaan keskimäärin julkisiin keittiöihin ostetaan 15 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnasta. Vähiten omasta maakunnasta ostetaan Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa osuus on vain viisi prosenttia.
Keskimäärin 20 prosenttia hankinnoista on ulkomailta ja loput 65 prosenttia hankitaan muualta Suomesta oman maakunnan ulkopuolelta.
Projektipäällikkö Leena Viitaharju Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sanoo, että riippuu aivan kuntapäättäjistä kuinka paljon lähiruokaa halutaan käyttää esimerkiksi kouluissa ja terveyskeskuksissa.
Maakunnan tuotteiden suosiminen toisi maakuntaan työpaikkoja sekä tuloja.
Projektipäällikkö Sari Väänänen Savon koulutuskuntayhtymästä muistuttaa, että hankintalaki ei estä ostamasta lähiruokaa.
Keskiviikkona Helsingissä esiteltiin usean lähiruoka-hankkeen tuloksia. Tilaisuudessa julkistettiin useita oppaita yrittäjien ja päättäjien tueksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat