Rehnistä uusi maatalousmeppi
Toukokuun europarlamenttivaaleissa valitut parlamentaarikot järjestäytyivät viime viikolla. Koko viisivuotisen parlamenttikauden kannalta merkittävin asia oli valiokuntapaikkojen jakaminen.
Valiokunnat ovat EU-parlamentissa erittäin keskeisiä vaikuttamisen paikkoja, koska niissä valmistellaan asiat koko parlamenttia varten. On todella harvinaista, että valiokunnissa valmistellut päätökset muuttuvat parlamentin käsittelyssä.
Valiokunnassa asiantunteva ja yhteistyötaitoinen meppi pystyy vaikuttamaan vahvasti parlamentin päätöksiin riippumatta siitä, mihin ryhmään hän kuuluu ja mistä maasta on lähtöisin.
EU-parlamentin yksi tärkeimmistä valiokunnista on maatalousvaliokunta. Maatalouspolitiikka on edelleen EU:n ainoaa niin sanottua yhteistä politiikkaa. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki maataloutta koskevat asiat päätetään EU:n tasolla.
Maatalousvaliokunnan merkitystä korostaa myös, että lähes puolet EU:n budjetista kuluu yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamiseen.
Maatalousvaliokunnan tärkeys näkyi myös halukkuutena valiokunnan jäseneksi. Suomalaisista valiokuntaan pyrkivät kokoomuksen Petri Sarvamaa ja keskustan Olli Rehn.
Kovasta yrityksestä huolimatta viime parlamenttikaudella maatalousvaliokunnan varajäsenenä ollut Sarvamaa ei pystynyt paikkaansa uusimaan. Hänen parlamenttiryhmänsä EPP:n paikat menivät suurempien jäsenmaiden edustajille.
Sarvamaa valittiin kuitenkin budjettivaliokunnan varapuheenjohtajaksi ja jäseneksi talousarvion tarkastusvaliokuntaan.
Suomen ainoaksi edustajaksi maatalousvaliokuntaa valittiin Olli Rehn. Varsinaiseksi jäseneksi Rehnkään ei päässyt, mutta varsinaisen jäsenen ja varajäsenen vaikutusvallassa ei ole käytännössä merkittävää eroa.
Viime parlamenttikaudella Sarvamaa osoitti, että varapaikaltakin voi vaikuttaa. Huolimatta siitä, että Sarvamaa tuli europarlamenttiin kesken kauden, hän junaili Etelä-Suomen maatalouden kansalliselle tuelle jatkopykälän EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Rehnillä on hyvät mahdollisuudet nousta vahvaksi maatalousmepiksi. Rehn on ollut yli kymmenen vuotta Euroopan komission komissaarina ja niistä viisi viimeistä vuotta talouskomissaarina. Lisäksi hänellä on aikaisempaa kokemusta sekä eduskunnasta että europarlamentista.
Rehnin painoarvoa lisää, että hänet valittiin myös yhdeksi parlamentin varapuhemiehistä. Hän on jäsenenä myös kansainvälisen kaupan valiokunnassa, jossa käsitellään muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä vapaakauppaneuvotteluja.
Myös muut suomalaismepit onnistuivat pääsemään tärkeisiin valiokuntiin. Ympäristövaliokuntaan valittiin peräti neljä suomalaista: Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ja Nils Torvalds (r.) ovat varsinaisia jäseniä ja Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Merja Kyllönen (vas.) varajäseniä.
Myös ympäristövaliokunnassa käsiteltävillä asioilla on vahva yhteys ja vaikutus maaseutuun ja maatalouteen. Valiokunnassa käsiteltäviin asioihin kuuluvat muun muassa ilmastoasiat, biopolttoaineet, luonnonsuojelu ja elintarvikkeiden alkuperämerkinnät.
Suomella on 751-jäsenisessä EU-parlamentissa vain 13 edustajaa. Siitä huolimatta suomalaiset onnistuivat valiokuntien paikkajaossa hyvin. Seuraavat viisi vuotta näyttävät, miten he osaavat mahdollisuuksiaan hyödyntää.
Suomen kannalta paras tulos saavutetaan, kun yhteistyö europarlamentaarikkojen, eduskunnan ja hallituksen välillä on saumatonta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
