UUTISTAUSTA Apu joka ei mene perille

Valtavat erot Etelä- ja Pohjois-Eurooopan yritysten kilpailukyvyssä on yksi eurokriisin avainongelma. Sen ratkaisussa ovat ikävä kyllä kaikki suurten EU-instituutioiden pyrkimykset valuneet hiekkaan.

Vuoden 2012 kesäkuussa päättivät EU:n hallitusten päämiehet laajasta kasvu ja työllisyyspaketista.

120 miljardin euron summalla oli määrä kääntää Etelä-Euroopan maiden talouskasvu nousuun.

Vuosi on kulunut. Kriisimaiden taloudet eivät osoita merkkejä toipumisesta. Päinvastoin. Kreikan keskuspankin mukaan oli maan rahalaitoksissa viime vuoden lopussa hoitamattomia luottoja 24,6 prosenttia luottokannasta.

Arviot vuoden 2013 ensimmäiselle neljännekselle nousevat 28 prosenttiin eli 64 miljardiin euroon. Roskalainojen määrä kreikkalaispankeissa yltäisi siten 35 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Wolfgang Schäuble keskustelivat viime viikolla Berliinissä uusista keinoista yritysten lainansaannin helpottamiseksi.

Sillä tarkoitetaan muun muassa Euroopan investointipankin (EIP) roolin vahvistamista.

EIP korotti tammikuussa omaa pääomaansa EU-maiden rahoilla. Pankin on määrä kasvattaa lainatarjontaansa 70 miljardilla eurolla. Etusijalla olisi pk-yritysten tukeminen kriisimaissa.

Pankki ilmoittaa pistäneensä tänä vuonna jo 4,2 miljardia euroa uusia luottoja liikkeelle. Rahat ovat kuitenkin menneet suurelta osin Keski- ja Pohjois-Euroopan yrityksille. Espanjan, Italian ja Kreikan pk-yrittäjät ovat jääneet nuolemaan näppejään.

EIP tarjoaa yksityisille rahoittajille myös suurprojektien osarahoitusta. Tarkoituksena on kiihdyttää työllistävien hankkeiden liikkeellelähtöä velkamaissa. Kokeiluvaiheessa tarkoitukseen oli varattu 230 miljoonaa euroa.

EIP on kertonut kuudesta aloitushankkeesta. Saksan valtiovarainministeriön tiedusteluun ensimmäisten projektien suuruudesta ei saatu selvitystä. Vastikään selvisi syykin: yksikään investointi ei ole toteutunut.

Euroopan keskuspankki (EKP) on laskenut ohjauskorkonsa ennätysalhaiseksi, 0,5 prosenttiin. Näin kriisimaiden valtiovarainministeriöt ovat saaneet edullisia valtiolainoja.

Mutta Etelä-Euroopan maiden pk-yritykset eivät ole EKP:n toimista hyötyneet juuri mitään.

Ne joutuvat pankeissa maksamaan reilusti yli kaksi kertaa niin suuria korkoja kuin yritykset Suomessa ja Saksassa. Espanjassa lunastettiin alkuvuonna 2013 kolmannes vähemmän yrityslainoja edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Syynä kriisimaiden yrityslainojen stagnaatioon on kaksi samanaikaista niukkuutta: Kysynnän puute kohtaa tarjonnan puutteen. Dilemmaa vahvistaa se, että EKP:n täytyy rahoittajan roolinsa lisäksi myös valvoa, että Etelä-Euroopan pankit eivät ota luotonannossaan liian suuria riskejä.

EIP:n on kyettävä säilyttämään oma AAA-luokan luottokelpoisuutensa. Tämä onnistuu minimoimalla riskit ja rahoittamalla hyvän luottokelpoisuuden pohjoiseurooppalaisia yrityksiä. Mutta eurokriisiä sillä ei ratkaista.

Avaa artikkelin PDF